Taloyhtiöiden konkursseja tulee yhä enemmän – Voi koskea myös uudiskohteita hyvällä sijainnilla

Taloyhtiöiden konkurssit ovat olleet kasvava ilmiö tänä vuonna. Arviolta parisenkymmentä taloyhtiötä ajautuu konkurssiin tänä vuonna, kun kymmenen viime vuoden aikana tapauksia on ollut yhteensä viitisenkymmentä.

Tämänhetkinen konkurssilaki ei ota huomioon asunto-osakeyhtiöiden erityispiirteitä. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo tästä aiheutuvan ongelmia etenkin asukkaille, jotka omistavat asuntonsa. Konkurssin sattuessa laki ei sääntele osakkaiden asumista tai vastikkeenmaksua.

– Luulen, että silloin kun konkurssilakia on tehty, ei ole oikein kukaan ajatellut, että asunto-osakeyhtiö voisi mennä konkurssiin. Totta kai se voi, koska se on osakeyhtiö siinä missä muutkin, Koro-Kanerva pohtii STT:n haastattelussa.

Konkurssin alettua omaisuuden hallinta siirtyy pesänhoitajalle, mikä tarkoittaa sitä, että tilat täytyisi luovuttaa pesänhoitajalle. Pesänhoitajan ensisijainen tehtävä on ajaa velkojien etua, ja velkojien etu on Koro-Kanervan mukaan se, että konkurssipesälle tulee tuloja.

– Ilmeisesti osassa tämänkin vuoden konkursseista on toimittu siten, että pesänhoitaja sopii, että asukkaat jäävät asumaan konkurssiin menneisiin taloyhtiöihin, ja he maksavat edelleen jonkinlaista vastiketta. Tällainen tilanne on esimerkki sellaisesta, jota konkurssilaki ei tunnista, Koro-Kanerva kuvailee.

Koro-Kanervan mukaan konkursseissa yleinen tilanne on se, että pesänhoitaja yrittää realisoida kaiken, mikä on myytävissä, sekä yrittää etsiä ostajaa. Usein kuitenkin käy niin, että ostajaa ei löydy ja pesä on täysin varaton. Tällöin konkurssi raukeaa.

– Konkurssin raukeaminen varojen puutteeseen on inhottavin tilanne. Raukeamisesta lähtee saman tien tieto esimerkiksi kaupparekisteriin.

Raukeamisen jälkeen yhtiö ei voi tehdä enää oikeustoimia, koska taloyhtiö ei ole missään rekisterissä. Taloon ei saa myöskään tehtyä esimerkiksi sähkösopimusta, koska viranomaisen näkökulmasta sitä ei ole olemassa.

– Käytännössä talo muuttuu asumiskelvottomaksi. Ei mietitä, asuuko siellä joku vai ei, vaan se otetaan saman tien pois rekisteristä. Viranomainen ei käytä mitään harkintavaltaa.

Tie konkurssiin on monen tekijän summa, ja yhtälö voi muodostua nopeasti huonoksi.

Koro-Kanerva ei pidä mahdottomana, etteikö uudiskohde hyvällä sijainnillakin voisi mennä konkurssiin, jos pääomavastike koronnousun vuoksi nousee niin merkittävästi, että sitä ei pystytä vuokratuloilla kattamaan.

– Tekisi mieli sanoa, ettei sitä voi tapahtua kelle vaan, mutta kyllä se periaatteessa voi tapahtua mille tahansa taloyhtiölle, jos tähdet ovat väärässä asennossa.

Tyypillisemmäksi hän näkee huolestuttavan ilmiön kuitenkin muuttotappioisilla ja taantuvilla alueilla. Kun palvelut lähtevät pieniltä paikkakunnilta, vuosien mittaan asukkaat poistuvat paikkakunnilta palveluiden perässä.

Aiemmin elokuussa taloyhtiö ajautui konkurssiin Varkauden keskustassa maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Taloyhtiöiden konkursseja on nähty Varkaudessa myös aiemmin tänä vuonna. Kokonainen rivitalo meni konkurssiin, kun taloyhtiö ei saanut pankeilta lainaa kaukolämpöremonttiin.

Koro-Kanerva vahvistaa, että konkurssiin on ajautunut etenkin taloyhtiöitä, joilla on paljon lainaa tai tekemättömiä korjauksia.

– Myös energiakriisi näkyy näissä tilanteissa. Esimerkiksi maakaasulämmitys on ollut viimeinen niitti joidenkin taloyhtiöiden valmiiksi hankalaan taloudelliseen tilanteeseen.

Konkurssi maksaa lähtökohtaisesti 10 000–15 000 euroa.

– Jos yhtiöllä ei ole rahaa alun perinkään, konkurssi on vielä pahempi tilanne. Konkurssi ei ole autuaaksi tekevä.

Taloyhtiöiden konkurssien yleistymisestä ei voi kuitenkaan vielä Koro-Kanervan mukaan puhua. Asunto-osakeyhtiöiden kokonaismäärä on noin 90 000, joten konkursseja ei lukumääräisesti ole vielä paljon. Määrä on kuitenkin kasvanut ja on kasvussa.

– Muutos on jo tapahtunut, tahti jää sitten nähtäväksi. Kasvava se on joka tapauksessa, hän summaa.

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat aloittaneet ohjeistuksen laatimisen asunto-osakeyhtiön konkursseja varten huomattuaan konkurssilain puutteellisuuden.

Liitot pyrkivät ohjeistuksella kuvaamaan, mitä tapahtuu ennen konkurssia ja konkurssin jälkeen.