Supo kehottaa varovaisuuteen 5g-verkon investoinneissa, Suomessa kymmeniä vakoojia

Perinteisen henkilötiedustelun lisäksi Suomeen kohdistuu jatkuvasti kyberoperaatioita
Kyberturvallisuus

Suomeen kohdistuu valtiollista kybervakoilua, joka on syytä ottaa huomioon esimerkiksi 5g-verkon investoinneissa, sanoo suojelupoliisi (supo) torstaina lähettämässään tiedotteessa.

Supo ei mainitse nimeltä yrityksiä, mutta huolta EU:ssa on herättänyt esimerkiksi kiinalaisen Huawein tarjoamien verkkolaitteiden turvallisuus.

Amerikkalaiset epäilevät yhtiön vuotavan tietoa Kiinalle. Varsinaista näyttöä vakoilusta ei ole kyetty osoittamaan ainakaan julkisuudessa, ja Huawei on itse systemaattisesti kiistänyt vakoiluväitteet.

5g-verkkojen keskeinen muutos nykyiseen verrattuna on se, että vastedes yhä tärkeämmät yhteiskunnan palvelut kuten terveydenhuolto ja liikenne nojaavat niiden varaan. Verkot ovat selvästi nykyisiä nopeampia, mutta samalla monimutkaisempia, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kyberhyökkäyksille.

EU-komission äskettäin julkaisemassa 5g-raportissa suurimmaksi riskiksi nousevat valtiolliset toimijat ja niitä lähellä olevat tahot.

– Suomeen kohdistuu jatkuvasti kyberoperaatioita, joiden tavoitteena on valtiollinen vakoilu, teknisen ympäristön kartoittaminen tai vaikuttaminen. Kybervakoilu ei kohdistu vain julkishallinnon tietoon. Kohteena on ollut myös yritysten keskeinen tuotekehitystieto ja yksittäisten henkilöiden luottamuksellinen viestintä, supo kertoo kansallisen turvallisuuden katsauksessaan.

Tällä on supon arvion mukaan merkitystä jopa kansantaloudelle, jos kilpailevat yritykset saavat oman valtiokoneistonsa tuella anastettua suomalaisten yritysten työn tulokset.

Suojelupoliisin raportin mukaan Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.

Lisäksi vuosittain arviolta saman verran ulkovaltojen tiedusteluorganisaatioiden työntekijöitä käy lyhyillä operatiivisilla tehtävillä Suomessa.

Supo on jo aiemmin kertonut, että Suomessa on varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä ja että Suomesta ovat erityisesti kiinnostuneita Kiina ja Venäjä.

Ulkovaltojen kiinnostuksen kohteena on jo pitkään ollut Suomen harjoittaman politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

– Ulkovaltojen pidemmän aikavälin kiinnostuksen kohteita ovat maassamme käytävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu, EU- ja Nato-suhteet, Suomen energiapolitiikka, arktinen ulottuvuus, Itämeren alueen turvallisuustilanne sekä yhteiskunnallinen talous- ja huoltovarmuustoiminta.

Supon mukaan keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet myös Suomen toiminta EU:n puheenjohtajamaana, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa, kansallinen innovaatiotoiminta sekä korkean teknologian tuotteet.