Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala: Venäjä ei ole uhannut vallata Suomea ja Ruotsia
Venäjä ei ole uhannut vallata Suomea ja Ruotsia, kertoo Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala STT:lle.
Hautalan kommentit liittyvät Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfieldin sanomisiin, joiden mukaan Venäjä olisi näin tehnyt. Thomas-Greenfield puhui keskiviikkona YK:n yleiskokouksessa.
Hautala kertoo keskustelleensa lähettilään puheenvuorosta korkea-arvoisen yhdysvaltalaisvirkamiehen kanssa torstaina.
– Yhdysvaltain ulkoministeriön YK-asioita hoitava korkea virkamies soitti minulle selventääkseen Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfieldin kommenttia YK:n yleiskokouksessa. Hän halusi korostaa sitä, että nämä kommentit eivät perustu mihinkään uuteen uhka-arvioon Suomea tai Ruotsia koskien, Hautala sanoo.
Hän ei näe diplomatian pelisääntöjen takia tarkoituksenmukaiseksi avata keskustelukumppaninsa nimeä.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova antoi viime viikolla lausunnon, jossa hän puhui Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden aiheuttamista seurauksista. Suomessa on arvuuteltu sitä, olisivatko Thomas-Greenfieldin lausunnot voineet viitata esimerkiksi tuohon kommenttiin.
– Pidän sitä hyvin mahdollisena, Hautala sanoo.
Myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa on esitetty erilaisia tulkintoja siitä, muuttivatko Zaharovan kommentit jotain Venäjän kannassa. Hautala sanoo itse kertoneensa keskustelukumppanilleen, että hänen havaintojensa mukaan Zaharovan kommenteissa ei ole ollut uutta liittyen siihen, mitä Venäjä on Suomen Nato-jäsenyydestä aiemmin sanonut.
– Asia on nyt selvennytty ja selvitetty puolin ja toisin, ja pidän sitä oikein hyvänä, Hautala sanoo.
Thomas-Greenfield puhui YK:n yleiskokouksessa Venäjästä ja Ukrainan sodasta.
– Sodan jokaisessa vaiheessa Venäjä on pettänyt Yhdistyneet kansakunnat. Venäjän toimet ovat vastoin kaikkea, mitä tämä elin edustaa, Thomas-Greenfield sanoi.
YK:n yleiskokous hyväksyi keskiviikkona päätöslauselman, jossa Venäjää vaaditaan vetämään heti joukkonsa Ukrainasta. Päätöslauselman puolesta äänesti 141 ja vastaan viisi.
Vastaan äänestivät Venäjän lisäksi Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Valko-Venäjä. Äänestämästä pidättyi 35 maata, joiden joukossa olivat muun muassa Kiina, Intia ja Pakistan.