Suomeen rantautunut aurinkoahven voi näykkiä ihmistäkin kutukuoppaa suojellessaan – asiantuntijoiden mukaan vieraslajeja on päästetty luontoon tahallisesti

Vieraslajit ovat uhka kotoperäisille lajeille niin kasvien kuin kalojenkin parissa, koska ne valtaavat elintilaa.

Suomessa viime aikoina tavatut kalatulokkaat eivät ole muutenkaan kaikki mukavia tuttavuuksia, kertoo Juha Ojaharju Suomen vapaa-ajankalastajista (SVK).

– Rohmutokon saapumista maahan on pelätty jo jonkin aikaa, ja viime kesänä näitä kaloja löydettiin lammesta Varsinais-Suomessa. Rohmutokko syö kaiken, mitä eteen tulee ja suuhun mahtuu, Ojaharju luonnehtii noin 15 sentin mittaan yltävää tulokasta.

Ärhäkkä on myös aurinkoahven, joka sekin ilmaantui Turun seudulle.

– Aurinkoahven tekee kutukuoppia, joita se puolustaa aggressiivisesti. Jos ihminen sattuu uimaan kutualueen lähellä, kyllä sieltä varmasti koiras tulee puraisemaan. Onneksi aurinkoahvenella ei ole isoja hampaita, mutta se pystyy näykkimään.

Ojaharjun mukaan Varsinais-Suomeen on äskettäin ilmaantunut useitakin kalojen vieraslajeja. Tämä ei voi hänen mielestään olla sattumaa.

– Koska Suomen luonnolle vieraita kaloja on löydetty maan lounaisosista lähinnä hiekkakuopista, voi päätellä, että joku on tuonut niitä ulkomailta. Sinne on tuotu ulkomailta myös ainakin sammakkoja. Eli joku niitä ilmiselvästi tuo Suomeen, syytä en osaa arvioida, kalamies harmittelee.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sanna Kuningas vahvistaa, että Varsinais-Suomeen on kuljetettu tahallisesti vieraslajeja.

– Esimerkiksi rohmutokon tuominen Suomeen on sekä typerää että laitonta, tutkija korostaa.

Suomen keskiosat ja Kainuu ovat Ojaharjun mukaan säästyneet kalatulokkailta. Lapissa on riesana kyttyrälohi, jota Venäjä on tuonut pohjoisrannikolleen Tyyneltämereltä.

– Kyttyrälohi on kylläkin levinnyt jo Norjan koko rannikolle. Ennusteen mukaan kyttyrälohta on hyvin pian myös Itämeressä.

Kuningas muistuttaa, että jotakuinkin aina vieraslajien rantautuminen Suomeen johtuu ihmisen toiminnasta – joko tahattomasta tai tahallisesta.

Kalojenkin maailmaa muokkaa eräs ihmisen aikaansaannos, ilmastonmuutos.

– Ilmaston lämpeneminen näkyy myös vesien lämpötiloissa ja sitä kautta kalalajien elinmahdollisuuksissa. Suomen kylmää vettä vaativat lajit, kuten saimaannieriä, ovat vaikeuksissa. Lämpiävä vesi sitä vastoin suosii esimerkiksi särkikaloja ja kuhaa, Ojaharju vertaa.

Uusimpia Suomessa tavattuja vieraskaloja on idänsieraintokko. Myös se voi aiheuttaa kilpailua elinalueista ja ravinnosta luontaisesti esiintyvien kalalajien kanssa. Tämä tokko majailee Suomenlahden rannikon merialueella Helsingistä itään.

Kalastaja saattaa niin ikään löytää koukustaan nokkasärjen. Tulokkaisiin lukeutuu myös pihalammista luonnonvesiin karannut kultakala, joka pystyy risteytymään kotoisan ruutanan kanssa. Lisäksi tämän kaksikon kanssa risteytyy hopearuutana.

– Risteytymien takia ruutanaa ei pidä missään nimessä enää siirtää. Entisaikaan ruutanoiden siirtäminen oli Suomessa todella yleistä, kun pyrittiin saamaan kestäviä syöttikaloja, Ojaharju sanoo.

Kalojen vieraslajeja saattaa saapua Suomeen myös vahingossa laivojen painolastivesien mukana. Toisaalta kanavat ovat nimensä mukaisia kalojen kannalta: ne avaavat väylän leviämiseen.

Luken Sanna Kuningas muistuttaa netin hyödyllisestä vieraslajit.fi-sivustosta. Suomalaiset voivat ilmoittaa sinne kansalaishavaintoja mahdollisista vieraslajeista, jotka eivät maamme luontoon kuulu.