Suomalaisyritykset nukkuvat tekoälyn ohi, sanoo toimitusjohtaja – tutkijan mukaan tekoälyn ongelma on, että siitä puuttuu äly
Tekoälysovellus ChatGPT oli suhteellisen helppo ottaa avuksi tavalliseen työtehtävään: ensin asiakkaan tilaus voidaan muuttaa suoraan puheentunnistuksella tekstimuotoon, ja sitten ChatGPT:tä voidaan yksinkertaisesti pyytää muuttamaan litterointi lomakemuotoon, joka voidaan syöttää suoraan tietokantaan ja saada vastaamaan muuhun asiakasdataan ja esimerkiksi työehtosopimuksiin. Voila!
Näin kertoo henkilöstöpalveluyritys Bolt Worksin toimitusjohtaja Ville Herva.
– Kirjoitamme myös työpaikkailmoituksia automaattisesti käyttäen ChatGPT:tä. Tulokset ovat kohtuullisen hyviä. Niissä on toki vielä aina ihminen varmistamassa lopputuloksen, mutta aika vähän ne vaativat korjauksia, Herva sanoo STT:lle.
Kumpikin näistä on ollut Hervan sanoin vain nopea kokeilu, mutta tulokset ovat vakuuttaneet.
– Myös meidän ohjelmointityössämme ChatGPT toimii apulaisena. Tekoäly auttaa ohjelmoijaa nykypäivänä todella paljon, ja sillä saralla on valtava kehitys meneillään.
Ohjelmointi erottaa Bolt Worksin muista henkilöstön vuokrausyrityksistä, Herva sanoo.
– Meillä on oma tech-tiimi, joka on tehnyt meidän järjestelmämme alkaen työntekijän mobiilisovelluksesta aina palkansaajan laskutukseen ja niin edelleen. Kaikki on itse tehty.
Hervan mukaan oma teknologiaosaaminen antaa mahdollisuuden tehdä työt tehokkaammin ja paremmalla laadulla. Liikevaihto on noussut nopeasti. Kun se oli vuonna 2018 vajaa 14 miljoonaa euroa, nyt se on jo yli sata miljoonaa euroa.
Mutta nyt ei puhuta Hervan johtamasta yrityksestä, vaan tekoälysovelluksista liiketoiminnassa.
Herva pelkää, että suomalaisyrityksissä ollaan kehityksestä jäljessä, kun kokeilut tuntuvat rajoittuvan pieniin pilotteihin, vaikka jo nykyiset julkisesti saatavilla olevat tekoälyt voivat mullistaa monien eri alojen yritysten työtehtäviä ja niiden tuottavuutta.
– Rekrytointi on vain yksi lukuisista aloista, minkä hyvin nopeasti kehittynyt tekoäly tulee mullistamaan. Me emme kukaan tiedä, mitä kaikkea tulee tapahtumaan, mutta voisin kuvitella, että toimittajankin työhön kehitys tulee vaikuttamaan merkittävästi.
ChatGPT:n taustalla on niin sanottu suuri kielimalli. Se on pureskellut internetistä valtavan määrän staattista tekstimassaa ja tuottaa sen perusteella enemmän tai vähemmän hyviä vastauksia.
Kuinka paljon dataa? Sitä ChatGPT:n luoja, OpenAI-yritys, ei ole uusimmasta versiostaan eli versiosta 4.0 kertonut. Aiempi, vuonna 2020 julkaistu versio 3.0, oli harjoitettu noin 500 miljardilla sanafragmentilla. Versioiden välinen ero kyvykkyydessä on todella merkittävä, joten myös taustalla olevan datan määrän täytyy olla selvästi suurempi.
Viimeisen puolen vuoden kehityksen kulmakerroin on ollut niin huikea, että liiketoiminnalliset hyödyt tulevat väistämättä merkittävästi jälkijunassa, Herva sanoo.
– Emme tiedä, jatkuuko kehitys yhtä nopeana kuinka pitkään vai törmäämmekö joihinkin fundamentaalisiin rajoitteisiin. Silti nähtävissä on kahtiajako niin yksilöiden kuin liiketoiminnan osalta siinä, ketkä uutta teknologiaa voivat hyödyntää ja ketkä putoavat kelkasta.
Jos kehitys jatkuu samanlaisena, muutos on Hervan mielestä suurempi ja nopeampi kuin internetin yleistymisessä, joka sekin muodosti kahden kerroksen väkeä.
– Me tutkimme parhaillaan lukuisia eri työnkulkuja, joissa jo nykyistä tekoälyä voisi hyödyntää. Niitä on kaksinumeroinen määrä. Näyttää siltä, että aika nopeasti sen voi ottaa käyttöön joissain tehtävissä.
Mikäli tekoälyn kehitys jatkuu, Hervan mielestä pidemmällä aikavälillä näyttää välttämättömältä, että monet ammatit häviävät tai ne muuttuvat paljon ja ihmistyön osuus pienenee.
– Mitä ihmiset silloin tekevät? Vapautuuko lisää vapaa-aikaa? Miten talous toimii? Kuka omistaa työpanoksen, joka näyttää keskittyvän harvojen yritysten valtaan?
Informaatioteknologia on sähkön tapaan yleiskäyttöistä, se muuttaa lopulta tai on jo muuttanut jokaisen elämänalan. Ja kun kehitys kehittyy… Herva sanoo usein päätyvänsä filosofisiin pohdintoihin, kun hän miettii kehitystä henkilökohtaisesti.
– Jos ajatellaan pitkällä aikavälillä, minusta on syytä uskoa, että tekoäly saavuttaa väistämättä ihmisen kyvyt myös älyllisissä tehtävissä, vaikka kehitys olisi välillä hitaampaa.
Aiemmin automaation syrjäyttämien työpaikkojen tilalle on aina tullut uusia, erilaisia töitä eri sektoreille. Kysymys onkin, onko tulevaisuudessa tulossa niin nopea muutos, että se vaatii myös yhteiskunnan muutosta.
– Muutos on helposti suurempi kuin älykännykät tai internet. Vertailukohdassa pitää ehkä mennä teolliseen vallankumoukseen, joka vain leviää paljon nopeammin.
Ensimmäinen ja toinen teollinen vallankumous synnyttivät myös poliittisia vallankumouksia.
Herva myöntää kuitenkin, että kaikessa pohdinnassa täytyy pitää mielessä varauma siitä, että ehkä nykyisessä tekoälyssä on enemmän hehkutusta kuin villoja.
– Voi myös olla, että kehitys hidastuu ja innostus kuolee ja tekoälyn suunnittelijat palaavat piirustuspöydän ääreen.
Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.
Optimismi, hehkutus ja toisaalta pelot tekoälyn suhteen ovat jatkuneet vuosikymmeniä. Vallankumous on aina nurkan takana.
Varaumat tekoälyn suhteen kannattaisi pitää todella suurina, sillä vaikka ChatGPT ja sen uusin versio tuottaa pätevän näköistä tekstiä ja eri tilanteisiin sopivaa koodia, työpaikkojen tuhoajaksi siitä ei ole, sanoo tekoälytutkija, professori Jussi Rintanen Aalto-yliopistosta.
– Kärjistäen voisi sanoa, että ChatGPT:n taustalla olevat menetelmät ovat kehittyneitä plagiointimenetelmiä, jotka perinteisestä plagioinnista poiketen eivät tuota plagiaatteja sanasta sanaan, vaan kykenevät joustavasti yhdistelemään tekstiä useista lähteistä samanaikaisesti. Harvan ihmisen työ koostuu edes osittain sellaisesta kirjoittamisesta, jonka voi korvata jonkun muun aiemmin kirjoittamilla teksteillä. Sama pätee ohjelmointiin, Rintanen sanoo STT:lle sähköpostitse.
Muutaman viime vuoden aikana mediassa paljon esillä olleiden tekoälyjen äly on näennäistä, Rintanen sanoo.
Niiden taustalla oleva teknologia on ollut hyvin samankaltaista paljon pidempään. Taustalla olevien tekstiaineistojen määrä on vain kasvanut ja käsittelyyn käytetyt laskentaresurssit ovat nousseet moninkertaisiksi. Kyse on määrällisestä muutoksesta, ei niinkään laadullisesta muutoksesta, Rintanen sanoo.
– Vaikka ChatGPT ja vastaavat ohjelmat usein näyttäytyvät älykkäinä, kaikki niiden näennäinen älykkyys perustuu taustalla oleviin valtaviin tekstiaineistoihin. Kielimallien tuottama teksti on tilastollisesti samankaltaista kuin niiden tausta-aineisto. Tämän tausta-aineiston rajallisuus ja puutteet ovat jo nyt suuri este näiden mallien kehitykselle.
Tilanne on Rintasen mukaan sama kuin monissa muissa monissa tekoälymenetelmissä: 90 prosentin laatutaso voidaan saavuttaa, mutta 95 prosentin laatutaso onkin liian vaikeaa.
– Näin on esimerkiksi itseajavien autojen kohdalla, missä hyvin optimistiset odotukset itseajavuudesta ovat vaihtuneet pettymykseksi.
Ongelma on, että nykyisistä tekoälyistä puuttuu äly.
– Tarvittaisiin oikeata älykkyyttä ja ajattelun tutkimusta, ja sitä suurten kielimallien ja monien muiden teknologioiden taustalla ei ole.
Rintasen mielestä ChatGPT:n kohdalla sekä optimismi että pelot ovat aiheettomia.
– ChatGPT ei ole älykäs eikä kykene ajatteluun, eikä ChatGPT:hen johtanut tutkimus edes pyri rakentamaan oikeasti ajattelevaa tekoälyä.
ChatGPT:n tuottama teksti perustuu täysin sen käyttämiin tausta-aineistoihin, Rintanen muistuttaa.
– Jos teksteissä on virheitä, valheita tai asenteellisuutta, niin nämä näkyvät silloin myös ChatGPT:n tuottamassa tekstissä. Näitä ongelmia on vaikea korjata muuten kuin parantamalla tausta-aineiston laatua.
Tekoälyn ”oppimisprosessi” (algoritmeilla ei ole kykyä käsitteiden ymmärtämiseen) on puolestaan musta laatikko, jonka toimintaa eivät ymmärrä hyvin edes ChatGPT:n rakentaneet tutkijat, Rintanen sanoo.
– On vaikeata tai mahdotonta taata, että laadukaskaan tausta-aineisto johtaisi aina laadukkaan tekstin tuottamiseen.
Tietojenkäsittelytieteen väitöskirjatutkija Iikka Hauhio kirjoitti viime viikolla Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että suurin uhka tekoälyssä on sen keskinkertaisuus.
Rintanen on samaa mieltä. Suurilla kielimalleilla ei tulla saavuttamaan älykkyyttä.
– Useimmissa tekoälyn tulevissa sovelluksissa on tärkeää, että tekoäly ei valehtele, ei tee virheitä ja oikeasti ymmärtää käytössään olevaa tietoa. Tässä eivät suuret kielimallit ole edes melko hyviä, ja siksi ne ovat hyvin kaukana todellisesta älykkyydestä.
Herva puolestaan sanoo, että keskinkertaisuus riittää monen työtehtävän automatisoinnissa.
– Keskinkertaista tekstiä tuotetaan valtavat määrät, ja jo se voi aiheuttaa tuottavuusloikan, että bulkkitekstin tuotanto automatisoidaan.
Hauhio sanoi kirjoituksessaan vähän samaa keskustelevista tekoälyistä.
– Ne osaavat nopeasti kirjoittaa esseitä, mutta faktat ovat sinnepäin. Ne osaavat kirjoittaa tarinoita ja runoja, jotka ovat täynnä kliseitä. Ne osaavat koodata tietokoneohjelmia, joissa on bugeja. Toisin sanoen ne osaavat tehdä kaiken keskinkertaisesti. Mutta haittaako tämä yrityksiä sen enempää kuin konekääntäjienkään kohdalla on haitannut? Jos tekoäly kirjoittaa raportin nopeasti ja ilmaiseksi, onko väliä sillä, että ihminen olisi tehnyt sen hiukan paremmin?
Eli kun ”tarpeeksi hyvä” riittää, nykyiset tekoälymallit voivat muuttaa tai syrjäyttää työtehtäviä.
Rintasen mielestä ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat hyvin mielenkiintoinen uutuus tilastollisessa kielenkäsittelyssä, mutta niiden soveltuvuutta tärkeiden, todellisten ongelmien ratkaisuun on liioiteltu.
Hehkutus on siis jälleen kerran karannut käsistä. Tekoälyssä on valtavasti täysin avoimia ongelmia, joihin suuret kielimallit eivät liity mitenkään.
– Missä ovat itseajavat autot, kotitalousrobotit, tai vaikkapa edes kännykkäsovellus, josta olisi todellista apua jokapäiväisten asioiden hoitamisessa? Kaiken hypetyksen keskellä täytyy aina muistaa, että suurinta osaa tekoälyn lupauksista ei olla vielä vuosikymmeniin lunastamassa, ja hypetys kohdistuu teknologioihin, jotka ovat epätäydellisiä ratkaisuja hyvin kapeisiin ongelmiin, jotka useimmiten eivät edes ole kovin tärkeitä ongelmia.