Srebrenican joukkomurhan uhrien omaiset odottavat tänään viimeistä tuomiota kansanmurhan rikoksista – "Bosnian teurastajaa" Mladicia syytetään muun muassa rikoksista ihmisyyttä vastaan

Haagin vetoomustuomioistuimen on määrä antaa tänään viimeinen tuomionsa Srebrenican joukkomurhasta, kun tuomioistuin kertoo päätöksensä Bosnian sodan serbikomentajan Ratko Mladicin valituksesta.

”Bosnian teurastajaksi” nimetty Mladic tuomittiin vuonna 2017 elinkautiseen vankeuteen kansanmurhasta Srebrenicassa sekä muista entisen Jugoslavian hajoamissodassa vuosina 1992–95 tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Serbijoukot surmasivat Bosnian ja Hertsegovinan itäosassa sijaitsevan Srebrenican kaupungin valtauksen jälkeen heinäkuussa 1995 muutamassa päivässä yli 8000 muslimimiestä ja -poikaa. Kyseessä on pahin Euroopassa tapahtunut veriteko sitten toisen maailmansodan. Srebrenican joukkomurha on kansainvälisissä tuomioistuimissa määritelty kansanmurhaksi.

Tuomioistuimen on määrä kertoa päätöksensä tänään neljältä iltapäivällä Suomen aikaa. Koronavirusrajoitusten takia oikeussaliin ei pääse toimittajia, vaan tuomio on nähtävissä nauhoitukselta, joka julkaistaan puolen tunnin viiveellä. Mladicin odotetaan olevan paikalla oikeussalissa.

Haagiin on saapumassa tänään uhreja edustavien järjestön edustajia, joita sallitaan paikalle vain yksi ihminen järjestöä kohden koronarajoituksista johtuen.

Monien harras toive on, että Mladicin vankeusrangaistus pysyy voimassa.

–  En odota mitään muuta kuin että hänet tuomitaan elinkautiseen, kuten istuimen ensimmäisessä tuomiossa, kuvasi yhden Srebrenican äitejä edustavan järjestön puheenjohtaja Fazila Efendic Balkan Insight –lehdelle.

Osa uhrien omaisista on ehtinyt jo itse kuolla ennen tuomion todistamista. Monille omien läheisten menetys oli elinikäinen trauma, joka vaivasi heitä heidän loppuelämänsä ajan. Yksi heistä oli tammikuussa menehtynyt bosnialaisnainen Hanifa Djogaz, joka menetti kaksi poikaansa ja aviomiehensä kansanmurhassa. Djogaz seurasi oikeudenkäyntejä tuomioistuimessa kuolemaansa asti.

–  Äitini totesi, että mikään rangaistus ei ole riittävä siitä, mitä he tekivät. Ainoastaan vain se, että he saisivat lapsensa takaisin, voisi korvata asian, sanoi Djogazin tytär Razija Husejinovic Balkan Insightille.

Mladicin puolustus on väittänyt, ettei hän olisi ollut kansanmurhan aikaan edes Srebrenicassa. Valituksen käsittelyä on lykätty muun muassa koronapandemian ja Mladicin terveysongelmien vuoksi.

Syyttäjän mukaan mitään syytä päästää Mladicia vapaaksi ei ole.

Nyt 78-vuotias Mladic on yksi viimeisistä tuomituista vuosina 1993–2017 toimineessa YK:n alaisessa entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa (ICTY). Siltä ja Ruandan kansanmurhaa käsitelleeltä YK-tuomioistuimelta kesken jääneitä juttuja käsittelemään perustettiin Haagiin erityinen vetoomustuomioistuin.

Jugoslavian sotarikostuomioistuin asetti syytteisiin yhteensä 160 ihmistä, joista 90 on tuomittu. Eniten tuomioita on annettu nykyisen Bosnian ja Hertsegovinan valtion alueella tapahtuneista rikoksista.

Tuomittujen joukossa on muun muassa Mladicin kanssa aktiivisesti toiminut Bosnian serbien entinen johtaja Radovan Karadzic, joka tuomittiin 40 vuoden vankeusrangaistukseen vuonna 2016. Toissa vuonna hänen tuomionsa kovennettiin elinkautiseksi.

Tuomioistuimen mukaan Karadzic oli sodan aikaan merkittävä vallankäyttäjä ja eturintamassa kehittämässä bosnianserbien aatteita. Tuomioistuin katsoi Karadzicin syyllistyneen muun muassa lähes neljä vuotta jatkuneeseen Bosnian pääkaupungin Sarajevon piiritykseen. Syyttäjien mukaan sen aikana yli 10 000 ihmistä kuoli pommituksissa ja sala-ampujien luoteihin. Niin ikään Karadzic todettiin syylliseksi kansanmurhaan Srebrenicassa.

Vaikka tuomioistuin onnistui tuomitsemaan monia sotarikoksiin syyllistyneitä, on se saanut myös kritiikkiä. Sitä on syytetty sellaisten ihmisten vapautuksista, joiden on katsottu syyllistyneen rikoksiin.

Syytteistä on vapautettu lähes 20 ihmistä. Kritiikkiä on nostanut muun muassa kroaattikenraali Ante Gotovinan vapautus.

Gotovina tuomittiin 24 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2011, mutta tuomioistuimen valituselin vapautti hänet seuraavana vuonna. Yhdysvaltojen on epäilty painostaneen tuomioistuinta vapauttamaan Gotovinan.

Vapautuksensa jälkeen hänet nimitettiin korkeaan virkaan Kroatian puolustusministeriössä.

Toinen paljon keskustelua nostanut tapaus koski serbipoliitikko Vojislav Seseljin tuomiota. Hänet kyllä vuonna 2018 tuomittiin kymmeneksi vuodeksi rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta Seselj ei joutunut vankilaan kärsimään rangaistustaan, sillä hän ehti olla 12 vuotta vangittuna odottamassa oikeudenkäynnin tulosta.

Lisäksi ennen vuoden 2018 tuomiota Seseljin syytteet oli jo kertaalleen hylätty vuonna 2016, koska syytteiden katsottiin olleen liian huteralla todistuspohjalla. Päätös herätti suurta kritiikkiä.

Seseljiä syytettiin muun muassa kiihkonationalististen puheiden pitämisestä Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä. Syyttäjät pitivät Seseljiä Suur-Serbian pääpropagandistina, ja hänen puheidensa katsottiin edistäneen muun muassa kroaattien ja Bosnian muslimien vainoa sotien aikana. Hän on toiminut yhä viime vuosina Serbian politiikassa, esimerkiksi maan parlamentin jäsenenä.

Osa syytetyistä on myös ehtinyt kuolla joko ennen oikeusprosessia tai sen aikana. Heihin lukeutuu muun muassa sodan yksi keskeisimmistä hahmoista, Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milosevic, jota syytettiin muun muassa sotarikoksista ja kansanmurhasta. Hän kuoli kesken oikeudenkäyntinsä vuonna 2006 sellissään Hollannissa.