SOSTE-järjestöt: Sote-uudistus on välttämätön – Perusturvan uudistamisessa ykköstavoitteeksi köyhyyden vähentäminen

Mikä on järjestönne tärkein tavoite tulevalle hallituskaudelle ja miksi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry?

Palveluiden yhdenvertaisuuden turvaaminen.

Nykyinen pirstaleinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ei turvaa perustuslain mukaisia riittäviä sote-palveluja asuinpaikasta riippumatta. Eri väestöryhmien väliset ja alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ovat isot ja eriarvoisuus on kasvanut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja perusoikeuksien toteutumiseksi.

Tämän rinnalla on aivan yhtä keskeistä turvata ihmisten toimeentulo.

Suomen on korkea aika uudistaa perusturvaa niin, että se takaa kaikille riittävän elintason, on ymmärrettävä ja joustava ottaen huomioon erilaiset elämäntilanteet. Sairastaminen ei saa olla liian kallista eikä kaataa ihmisen taloutta. Inhimillisesti ja talouden kannalta on olennaista, että kaikilla on mahdollisuus työntekoon.

Laajamittaisen uudistuksen toteuttaminen on järkevää tehdä vaiheittain useamman hallituskauden aikana.

Etuusjärjestelmässä on kuitenkin myös selkeitä epäkohtia, joiden korjaamiseen on ryhdyttävä nopeasti. Muun muassa perusturvan matalaan tasoon tarvitaan viipymättä parannuksia. Myös todettuja byrokratialoukkuja voidaan purkaa heti. Pitkäjänteisempää valmistelutyötä vaativia uudistuksia valmistelemaan on asetettava asiantuntijoilla täydennetty laajapohjainen parlamentaarinen komitea.

Millainen olisi teidän mielestä toimiva perusturva?

Suomalainen sosiaaliturva on monimutkainen etuuksien, verotuksen ja palvelujen sekä niihin liittyvien asiakasmaksujen muodostama kokonaisuus. Nykyinen perusturva ei kaikin osin vastaa ihmisten vaihtuviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin eikä työmarkkinoiden muutokseen.

Ihmiset kokevat sen vaikeasti ymmärrettäväksi ja byrokraattiseksi. Perusturvan taso on matala.

SOSTE ja sosiaali- ja terveysjärjestöt haluavat joustavan perusturvan, joka sopii nykyistä paremmin monenlaisiin elämäntilanteisiin. Joustava perusturva ei esimerkiksi katkeaisi, vaikka ihminen aloittaisi opiskelun, ottaisi vastaan keikkatyön, siirtyisi työttömästä sairausvapaalle tai jäisi vanhempainvapaalle.

Perusturvaa uudistettaessa tavoitteena tulee olla köyhyyden vähentäminen. Perusturvaetuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset on kompensoitava täysimääräisesti. Tämän jälkeen etuuksia on korotettava vähitellen kohtuullisen minimin viitebudjettien tasolle.

Etuuksien hakemisen pitää olla ihmisille helppoa, päätöksen on oltava selkeä ja sen on tultava nopeasti. Tuista pitää saada yksi päätös, jossa kaikki tuet on sovitettu yhteen. Tulevaisuudessa tulisi mennä kohti järjestelmää, jossa verottajan veroehdotuksen tapaan Kela tarjoaisi ihmiselle valmista etuusehdotusta.

Etuuksiin liittyvien ehtojen pitää olla mahdollisimman samanlaisia.

Etuuksiin liittyvää oikeutta palveluihin tulee vahvistaa niin, että ihmiset saavat tulevaisuudessa joustavammin heidän elämäntilanteeseensa vastaavat palvelut. Järjestelmää on muutettava enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän sanktioivaksi muun muassa työttömyysturvan karensseja lyhentämällä ja osallistumisesta palkitsemalla.

Etuuksia ja ansiotuloja on sovitettava yhteen nykyistä joustavammin. Tavoiteltavaa on, että etuudet vähenevät asteittain työn teon lisääntyessä niin, että työn tekemisen lisääminen on mahdollisimman kannattavaa. Toimiva perusturva tukee ihmisten toimintakykyä ja luo edellytyksiä aktiiviselle elämälle, työmarkkinoille osallistumiselle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille.

Suo­men­maan Koh­ti vaa­le­ja -jut­tu­sar­jas­sa ky­sy­tään eri jär­jes­töil­tä ta­voit­tei­ta seu­raa­val­le hal­li­tus­kau­del­le.