Sateinen sää rapauttanut tieverkon päällysteitä jo syksyllä

Teiden talvikunnossapitoon käytetään yhä enemmän rahaa.
Liikenne

Alkanut talvi on jo alkutalvesta tehnyt isoja vaurioita tieverkon päällysteisiin muun muassa Lapissa.

Sää on ollut lauhaa ja sateista, mistä on Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinamman mukaan aiheutunut isoja vaurioita päällysteisiin. Niiden korjaaminen talviolosuhteissa on vaikeaa.

Aiemmat lauhat talvet ovat tehneet tieverkon talvikunnossapidosta aiempaa kalliimpaa ja työläämpää koko maassa.

Viime talvena tienpito oli monen ely-keskuksen alueella niin työlästä, että useille urakoitsijoille tuli vastaan urakalle sovittu kattohinta, jonka ylittävät kulut maksaa urakoitsija. Ylityksiä tapahtui muun muassa Lapissa ja Keski-Suomessa.

Kaikkiaan tieverkon talvikunnossapidon kustannus on noussut runsaassa vuosikymmenessä lähes 30 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna teiden talvikunnossapitoon käytetään 116,2 miljoonaa euroa, kun vielä vuonna 2007 talvihoitoon kului 87,3 miljoonaa.

Suurin hyppäys kuluissa tuli vuoden 2018 jälkeen. Tuolloin teiden talvihoitoluokkia nostettiin 11  000 kilometrillä Suomen tiestöllä, selvittää Otto Kärki, Väyläviraston kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö.

–  Myös ilmastonmuutos on nostanut kuluja. Keli vaihtelee myös sisämaassa Pohjois-Suomea myöten. Vanha tienpidon taso ei ole enää riittänyt.

Lappi kiteyttää koko Suomen tiestön viime talven tienpidon haasteita.

–  Olosuhteet olivat hyvin kaksijakoiset, arvioi ylijohtaja Ylinampa.

Lapin eteläosissa ja rannikolla Meri-Lapissa sää oli hyvin lauhaa, ja lumen lisäksi satoi runsaasti räntää ja vettä. Lunta ei kertynyt paljoakaan. Olosuhteet muistuttivat ajoittain Etelä-Suomea.

–  Kemi-Tornion seudulla suolaa meni paikoin kaksinkertaisesti edelliseen talveen verrattuna, Ylinampa kertoo.

Märillä teillä päällysteet kuluivat erityisen paljon. Herkimpiä vaurioille ovat vanhat ja jo valmiiksi kuluneet tienpinnat.

Lisäksi raskaiden ajoneuvojen kasvaneet painot kuormittavat Ylinamman mukaan Lapin vanhoja teitä, joiden perusrakenteet ovat jopa 60 vuotta vanhoja.

Pohjoisemmassa puolestaan satoi lunta usein ja paljon kerrallaan. Myös pohjoisimman Lapin talvi oli kuitenkin lauha.

–  Alemmalla tieverkolla jääpolanne suojaa päällysteitä. Sateella ja nollakelillä siitä tulee todella liukas, Ylinampa sanoo.

Harvaan liikennöidyillä teillä tien suolaaminen ei auta. Suolaus vaatii toimiakseen liikennettä. Poronhoitoalueella suola lisäksi houkuttelee poroja tielle, minkä takia suolausta vältetään.

Vaikka eteläisessä Suomessa ei sataisi juuri lainkaan lunta, tienpitoon lumettomuus ei tuo säästöjä. Kalusto on valmiudessa ja urakkasopimukset monivuotisia.

Kunnossapidon itäisellä hankinta-alueella vakiintuneita talvikelejä oli vain alueen pohjoisimmissa osissa.

–  Meillä oli hirveitä haasteita liukkauden torjunnassa. Aurauksia oli normaalia vähemmän, vaikka sadantaa riitti. Vaikeinta oli, kun ensin satoi lunta ja sitten vettä. Monessa alueurakassa suolaa jouduttiin käyttämään yli koko talven ennakkoarvion, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Vaikeuksia on Partasen mukaan etenkin alemman tieverkon kanssa. Sen päällysteet ovat monin paikoin jo vanhoja ja heikkokuntoisia.

Vielä etelämmässä viime talven kaltaisiin olosuhteisiin on jo totuttu.

Muun muassa Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tienpidon hankinnoista vastaavan Kaakkois-Suomen ely-keskuksen Tuomas Vasaman mukaan talven aikana vesistöissä oli sateiden takia poikkeuksellisia virtaamia, jotka aiheuttivat talvitulvia.

–  Sorateiden ajettavuus oli paikoin heikko. Painorajoituksia ei jouduttu kuitenkaan asettamaan.

Kommentit (1)

  • Lukija17

    Hallituksessa on nyt suomen etevimmät voimat, joten tuo asia hoituu kuntoon käden käänteessä. Suotta Suomenmaa nostaa asiaa esille!

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen