Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Eurooppa

Raportti: Trump pyrkii sekaantumaan Euroopan vaaleihin

23.9.2025 21:42
Lue lisää 
Historia
Säädyt palaavat Nikolainkirkosta eli Helsingin tuomiokirkosta valtiopäivien päättäjäisjumalanpalveluksesta 13. toukokuuta 1899. (Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto)

Säätyvaltiopäivät olivat eduskunnan edeltäjä, joilla moni tuleva presidenttikin edusti – 120 vuotta sitten Suomi päätti laittaa Venäjän vallalle kampoihin

Vuonna 1904 elettiin niin kutsuttua ensimmäistä sortokautta
Lauri Heikkilä 7.12.2024 16:00, muokattu 5.12.2024 16:10
a– a+
Historia

Suomen historian toiseksi viimeisten säätyvaltiopäivien alkamisesta tulee maanantaina kuluneeksi 120 vuotta.

Säätyvaltiopäivät alkoivat 9. joulukuuta 1904 jännitteisessä maailmantilanteessa.

Suomi oli tuolloin autonominen eli itsehallinnollinen suuriruhtinaskunta, jota kuitenkin uhkasi emämaan taholta venäläistäminen. Samalla Venäjä kävi Kauko-Idässä sotaa Japania vastaan, ja vastoin kaikkia odotuksia japanilaiset olivat niskan päällä.

Suomen suuriruhtinaan eli Venäjän keisarin edustaja Suomessa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli ammuttu edelliskesänä. Tämä piti yllä tiettyjä jännitteitä, vaikka vahvaotteisen Bobrikovin poistuminen Suomen politiikasta toikin tiettyä helpotusta venäläistämistoimiin.

Säätyvaltiopäivien edustajista oli tapana laatia kuvataulut säädyittäin. Kuvassa pappissäädyn edustajat vuoden 1894 valtiopäiviltä. Säädyn työntekijätkin pääsivät kuvaan, sihteeristö alarivissä, mukana myös yksi nainen. Edustajiksi saati näistä äänestämään naiset eivät tuossa vaiheessa vielä päässeet. (Kuva: K. E. Ståhlberg / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Säätyvaltiopäivät olivat eduskuntaa edeltänyt kansanedustuslaitoksen muoto. Ruotsin vallan aikana suomalaisia oli käynyt edustamassa aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissäätyjä emämaassa, mutta kun Suomesta tuli Venäjän keisarin alainen autonominen suuriruhtinaskunta 1809, Suomen valtiopäivistä tuli sen omat, omalla alueella pidetyt valtiopäivät.

Ensimmäisten ja toisten valtiopäivien välillä tosin kului yli 50 vuotta. Porvoon valtiopäivillä 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti Suomen valtiomuodon itsehallintoalueena, jolla tosin oli tietyt velvollisuudet ja alamaisuus keisaria kohtaan.

Toiset valtiopäivät 1863 päättivät pitkän virkavaltaisuuden ajan. Helsingin valtiopäivillä laadittiin kunnallisasetus, joka on nykyisenkin kuntajärjestelmän pohja.

Tästä eteenpäin valtiopäivät kokoontuivat säännöllisesti. Ensin kokoontumisväli oli noin viisi vuotta, sitten kolme vuotta, lopuksi mentiin epäsäännöllisemmällä aikataululla maailman myllerrysten keskellä. Säätyvaltiopäivät saattoivat istua pitkäänkin, esimerkiksi 9. joulukuuta 1904 alkaneet säätyvaltiopäivät päättyivät 15. huhtikuuta 1905.

Porvoon valtiopäiviä lukuunottamatta kokoontumispaikkana autonomian aikana oli aina Helsinki. Kukin sääty kokoontui keskenään. 1863 ja 1867 kaikki kokoontuivat Ritarihuoneella, sittemmin paikat vaihtelivat, kunnes Säätytalo palveli kolmea säätyä vuoden 1891 valtiopäivistä alkaen. Aatelissääty pysyi Ritarihuoneella, jonka se oli rakentanut itselleen 1860-luvun alussa.

Porvoon valtiopäivät 1809 olivat autonomian ajan ensimmäiset, tai pikemminkin autonomian sinetöineet valtiopäivät. (Maalaus: Robert Wilhelm Ekman. Kuva: Lisenssi / Wikimedia Commons)

Päätökset säätyvaltiopäivillä tehtiin ilman kaikkien valtiopäiväedustajien yhteistä kokoontumista. Kukin sääty käsitteli asiat keskenään. Päätös oli hyväksytty, jos sen takana oli kolme neljästä säädystä.

Perustuslaillisissa asioissa ja verotuksesta päätettäessä vaadittiin jokaisen säädyn hyväksyntä.

Jos päätös hyväksyttiin eri säädyissä eri muotoisena, yhteensovitus-menettelyllä laadittiin kompromissimuoto erityisessä valiokunnassa.

Valmisteleviin valiokuntiin nimitettiin edustajia kaikista säädyistä.

Säätyjen puhemiehet hallinnoivat säätyjen sisäistä sekä välistä toimintaa. Heitä voi verrata nykyisiin puolueiden puheenjohtajiin.

Aatelisia edusti kolmattakin sataa valtiopäivämiestä. Papiston edustus oli yleensä noin 40 henkeä, porvariston määrä nousi rutkasti kaupungistumisen myötä ollen lopulta noin 70, joka oli myös talonpoikien edusmiesten lukumäärä.

Edustajia saivat valita valtiopäiville vain harvat. Esimerkiksi talonpoikaissääty valitsi edustajansa tuomiokunnittain niin, että oikeus äänestää valtiopäiväedustajia oli maanomistajilla.

Vain pieni osa suomalaisista sai siis äänestää omista edustajistaan. Vuoden 1906 eduskuntauudistus lakkautti säätyvaltiopäivät, ja vuoden 1907 eduskuntavaaleissa saivat äänestää myös alemmat sosiaaliluokat ja ensimmäisinä Euroopassa myös naiset.

Moni säätyvaltiopäivämies nousi merkittävään asemaan myöhemmin. Suomen presidenteistä säätyvaltiopäiväedustajina ovat toimineet K. J. Ståhlberg (aatelissääty), P. E. Svinhufvud (aatelissääty), Kyösti Kallio (talonpoikaissääty) ja C. G. E. Mannerheim (aatelissääty). Myös J. K. Paasikivi vaikutti säätyvaltiopäiväpolitiikassa, ensin talonpoikaissäädyn sihteerinä pyrkien sittemmin epäonnistuneesti porvarissäädyn edustajaksi.

Tiettävästi viimeinen elossa ollut säätyvaltiopäiväedustaja oli 92-vuotiaana vuonna 1957 kuollut talonpoikaissäätyä edustanut William Koskelin. Hän vaikutti myös eduskunnassa sen alkuaikoina nuorsuomalaisten edustajana.

Talonpoikaissäädyn edustajia vuonna 1863 alkaneilla valtiopäivillä. (Kuva: N. P. Michaelis / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)
Kokous talonpoikaissäädyn salissa Säätytalolla vuosien 1900-1901 valtiopäivillä. (Kuva: Launis Oy / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)
Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyn edustajia Säätytalon portailla vuonna 1931 muistelemassa mennyttä aikaa. Viidentenä vasemmalta presidentiksikin noussut Kyösti Kallio. (Kuva: Valokuvaamo Pietisen kokoelma / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Vuoden 1904 valtiopäivien aikaan elettiin niin sanottua ensimmäistä sortokautta. Venäjä pyrki liittämään valtakuntansa eri osat tiiviimmin osakseen pyrkien yhtenäistämään hallintoa ja kulttuuria.

Autonomian on arveltu olleen tarkoitettu alun perinkin vain väliaikaiseksi ratkaisuksi, jotta suomalaiset hyväksyisivät uuden hallitsijan vähän kerrallaan.

Itseluottamusta, jopa innostusta Suomessa saatiin Venäjän heikosta sotamenestyksestä Japania vastaan, olkoonkin, että Kauko-Idässä taisteli useita suomalaisiakin Venäjän riveissä.

Suurin kiista ei ollut säätyjen välillä vaan löyhästi muodostuneiden puolueiden välillä. Puolue on tässä kohtaa syytä ymmärtää kahdeksi vastakkaiseksi kannaksi, joka yhdisti säädystä riippumatta. Varsinaisia puolueitakin Suomessa oli jo perustettu.

Myöntyväisyyspuoli katsoi, että Venäjän kanssa ei tullut ottaa liiaksi riskejä. Suomen asiaa ajettaisiin parhaimmin ilman konflikteja, ja myöntymällä pienemmissä asioissa suomalaisten oikeuksia saataisiin edistettyä suuressa kuvassa.

Perustuslailliset korostivat vanhan perustuslain ja keisarin antamien lupausten noudattamista. Suomen itsenäisyyttä ei tuossa vaiheessa osannut oikein kukaan kuvitellakaan, mutta Suomen itsehallinto kaikkine oikeuksineen oli asia, josta aiottiin pitää kiinni viimeiseen asti.

Nykyiselle politiikan seuraajalle Säätytalo on tuttu etenkin hallitusneuvotteluiden näyttämönä. Alun perin se rakennettiin pappis-, porvaris- ja talonpoikaissäätyjen kokoontumisia varten 1890-luvulla. (Aapo Riihimäki / Valtioneuvoston kanslia)
Porvarissäädyn huone Säätytalolla valtiopäivien 1905-1906 aikana. (Kuva: K. E. Ståhlberg / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Voittanut puoli oli perustuslaillisten puoli.

Perustuslaillisten kannattama Suuri anomus hyväksyttiin, ja ihme kyllä keisari toteutti anomuksen vaatimuksia.

Venäjä oli tuolloin vuonna 1905 sodan heikentämä, ja sisäiset levottomuudet loppuvuodesta pakottivat antamaan myönnytyksiä sekä Venäjällä että sen alusmaissa yhä lisää.

Anomuksen tarkoitus oli myöntää kenraalikuvernööri Bobrikovin karkottamille suomalaisille oikeus palata. Näin tapahtui tammikuussa 1905. Loppuvuodesta Suomi katsoi mahdolliseksi hankkia lisää oikeuksia.

Vuosien 1905–1906 säätyvaltiopäivät jäivät viimeisiksi. Näiden valtiopäivien kauaskantoisin seuraus oli eduskuntauudistus. Meni kuitenkin vielä vuosia, että Suomi sai käytännössä hallita itse itseään, kun esimerkiksi senaatti (valtioneuvosto) oli pääosin venäläisten käsissä.

Aatelissäädyn edustajat saapuvat Nikolainkirkkoon valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukseen 22. joulukuuta 1905. (Kuva: Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Lue myös

Kylmäävä Nato-ennustus: Tarvitaan kuolettava isku

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei usko lännen ottavan Venäjän uhkaa tosissaan...
23.9.2025 22:10

Barometri: Tämä yllättävä seikka saattaa ratkaista ostopäätöksen asuntomarkkinoilla

Asuntoja ja kiinteistöjä on myynnissä runsaasti monin paikoin eri puolilla maata, summaa Kiinteistömaailma...
23.9.2025 22:01

Pahimmat tulipalot syttyvät usein kavalan arkisista asioista – Muista nämä

Tulipalot ovat erittäin ikäviä ja hengenvaarallisia, eikä niitä kukaan toivoisi omaan kotiinsa. Ne...
23.9.2025 21:47

Aihetunnisteet

aateliset autonomia Historia papisto porvaristo Suomen suuriruhtinaskunta säädyt sääty-yhteiskunta Säätytalo säätyvaltiopäivät Venäjä Venäjän keisari

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Koiran flunssa kannattaa ottaa vakavasti – tällaisia ovat oireet
Uutiset | 21.9.2025 21:00
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Miksi ihmeessä joulusuklaita näkee kaupoissa jo nyt? – Kauppaketju kertoo syyn
Uutiset | 21.9.2025 21:34
Maanantaina on syyspäiväntasaus – tätä se tarkoittaa
Uutiset | 22.9.2025 8:01
Sähköautojen kysyntä on nyt kovaa – Tässä ovat Sakan myydyimmät
Uutiset | 20.9.2025 22:06
Tätä superruokaa tutkijat hehkuttavat: ”Vain pari päivässä”
Uutiset | 17.9.2025 21:04
Kenraalilta paljastus: Näin Saksa varautuu aseelliseen yhteenottoon
Uutiset | 22.9.2025 22:32
Valkoinen läiskä suussa voi olla syövän esiaste – Milloin pitää hakeutua lääkäriin?
Uutiset | 20.9.2025 21:03
Romutuspalkkio palaa – tällainen se on
Uutiset | 22.9.2025 14:52
Kreml: Viro provosoi
Uutiset | 22.9.2025 14:03
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ozempicin käyttö loppuu usein lyhyeen – tässä syyt
Uutiset | 19.9.2025 21:33
Tutkija: Tämä helppo kikka auttaa unettomuuteen
Uutiset | 15.9.2025 22:05
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Tätä superruokaa tutkijat hehkuttavat: ”Vain pari päivässä”
Uutiset | 17.9.2025 21:04
Ukrainaan yli 40 Patrian ajoneuvoa – lasku Suomen kumppanimaahan
Uutiset | 16.9.2025 12:46
Sähköautojen kysyntä on nyt kovaa – Tässä ovat Sakan myydyimmät
Uutiset | 20.9.2025 22:06
Kun työnvälityksestä työtä ei saa – Asiantuntijalta synkkä arvio massatyöttömyyden seurauksista
Uutiset | 16.9.2025 14:46
Pahaenteinen Kreml-varoitus: Kohteena Suomi
Uutiset | 19.9.2025 14:23
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Järkytys: Vaarallinen ”suuteleva lude” uhkaa yli sataa miljoonaa ihmistä
Uutiset | 9.9.2025 22:02
Näin teet polttopuut oikealla tavalla itse – Yksi asia muistettava kaikissa olosuhteissa
Uutiset | 1.9.2025 21:21
Kysely: Monelle syöpään sairastuneelle ei kerrota olennaisesta hoitoon liittyvästä asiasta – ”Huolestuttavaa”
Uutiset | 29.8.2025 22:00
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ihmiset ikääntyvät entistä nopeammin – tässä syy
Uutiset | 26.8.2025 21:39
Kremliltä tivattiin Puola-kommenttia: Tämä oli reaktio
Uutiset | 11.9.2025 13:47
Valko-Venäjän armeija raportoi yöllisistä drooneista
Uutiset | 10.9.2025 11:36
Miksi legendaarisen kettukarkin virallinen nimi on Pihlaja? – Selitys saattaa yllättää
Uutiset | 9.9.2025 21:21

Uusimmat

Kylmäävä Nato-ennustus: Tarvitaan kuolettava isku
Uutiset | 23.9.2025 22:10
Barometri: Tämä yllättävä seikka saattaa ratkaista ostopäätöksen asuntomarkkinoilla
Uutiset | 23.9.2025 22:01
Pahimmat tulipalot syttyvät usein kavalan arkisista asioista – Muista nämä
Uutiset | 23.9.2025 21:47
Raportti: Trump pyrkii sekaantumaan Euroopan vaaleihin
Uutiset | 23.9.2025 21:42
James Bondin tappaminen oli virhe, sanoo Bond-kirjailija
Uutiset | 23.9.2025 21:32
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07
Et ehkä ole niin hyvä lajittelija kuin luulet – Nämä ovat yleiset mokat
Uutiset | 23.9.2025 20:51
Trump piti YK:ssa maratonpuheen: arvosteli maahanmuuttoa, ilmastohuijausta sekä YK:ta itseään
Uutiset | 23.9.2025 18:23
Nato kehottaa Venäjää lopettamaan eskaloivan toimintansa
STT | 23.9.2025 17:17
WHO: Parasetamolivalmisteen ei ole havaittu aiheuttavan autismia – Trump väitti päinvastaista
Uutiset | 23.9.2025 17:01
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kuuma kysymys: Leikkaako EU maataloudesta? – Näin kommentoivat meppi ja tutkimusprofessori
Uutiset | 21.9.2025 8:00
Mauri Kontu joutui palkkaamaan yritykseensä hitsaajat Filippiineiltä – ”Työperäinen maahanmuutto on elinehto”
Uutiset | 20.9.2025 8:00
Huolestuttaa, 28-vuotias Jere Tapio sanoo väestöennusteista – ”Meidän sukupolvella on valtava vastuu”
Uutiset | 21.9.2025 12:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kylmäävä Nato-ennustus: Tarvitaan kuolettava isku
Uutiset | 23.9.2025 22:10
Barometri: Tämä yllättävä seikka saattaa ratkaista ostopäätöksen asuntomarkkinoilla
Uutiset | 23.9.2025 22:01
Pahimmat tulipalot syttyvät usein kavalan arkisista asioista – Muista nämä
Uutiset | 23.9.2025 21:47
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ozempicin käyttö loppuu usein lyhyeen – tässä syyt
Uutiset | 19.9.2025 21:33

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Sananvapauden takkuinen taival – erimielisetkö toisia syrjiviä?
Mielipide | 23.9.2025 13:09
Lukijalta: Valvonta ja jätehuollon turvallisuus eivät ole uhattuna
Mielipide | 23.9.2025 12:27
Lukijalta: Älkää romuttako kuntien yhteistyötä ja ympäristövastuuta
Mielipide | 22.9.2025 14:39
Lukijalta: Kun merkityksettömyys syö koulutuksen ja oppimisen sydämen
Mielipide | 22.9.2025 14:28
Lukijalta: Kun Suomi luopui omasta rahasta, se oli suuri talouspoliittinen virhe
Mielipide | 16.9.2025 16:15
Lukijalta: Urheilun vapaamatkustajat pois
Mielipide | 18.9.2025 18:42
Lukijalta: Miksi EKP kehittää maksuvälinettä, jota kukaan ei halua?
Mielipide | 14.8.2025 10:34
Lukijalta: Laihialla kysyttiin, mitä Alkio ajattelisi tämän päivän yhteiskunnasta
Mielipide | 15.9.2025 16:30

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Keskustanuoret vaatii kunnille tukea peruskoulukriisin ratkaisemiseksi – ”Pohja murenee altamme”
Uutiset | 19.9.2025 13:40
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
Keskustan Mehtälä jätti kirjallisen kysymyksen yksityisteiden rahoituksesta – “Valtio nettoaa lähes 20 miljoonaa”
Uutiset | 15.9.2025 18:46
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste