Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Tarinat

Tarinat | Kannattajat julistivat Charlie Kirkin olevan Jeesukseen verrattava marttyyri

22.9.2025 12:00
Lue lisää 
Historia
Säädyt palaavat Nikolainkirkosta eli Helsingin tuomiokirkosta valtiopäivien päättäjäisjumalanpalveluksesta 13. toukokuuta 1899. (Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto)

Säätyvaltiopäivät olivat eduskunnan edeltäjä, joilla moni tuleva presidenttikin edusti – 120 vuotta sitten Suomi päätti laittaa Venäjän vallalle kampoihin

Vuonna 1904 elettiin niin kutsuttua ensimmäistä sortokautta
Lauri Heikkilä 7.12.2024 16:00, muokattu 5.12.2024 16:10
a– a+
Historia

Suomen historian toiseksi viimeisten säätyvaltiopäivien alkamisesta tulee maanantaina kuluneeksi 120 vuotta.

Säätyvaltiopäivät alkoivat 9. joulukuuta 1904 jännitteisessä maailmantilanteessa.

Suomi oli tuolloin autonominen eli itsehallinnollinen suuriruhtinaskunta, jota kuitenkin uhkasi emämaan taholta venäläistäminen. Samalla Venäjä kävi Kauko-Idässä sotaa Japania vastaan, ja vastoin kaikkia odotuksia japanilaiset olivat niskan päällä.

Suomen suuriruhtinaan eli Venäjän keisarin edustaja Suomessa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli ammuttu edelliskesänä. Tämä piti yllä tiettyjä jännitteitä, vaikka vahvaotteisen Bobrikovin poistuminen Suomen politiikasta toikin tiettyä helpotusta venäläistämistoimiin.

Säätyvaltiopäivien edustajista oli tapana laatia kuvataulut säädyittäin. Kuvassa pappissäädyn edustajat vuoden 1894 valtiopäiviltä. Säädyn työntekijätkin pääsivät kuvaan, sihteeristö alarivissä, mukana myös yksi nainen. Edustajiksi saati näistä äänestämään naiset eivät tuossa vaiheessa vielä päässeet. (Kuva: K. E. Ståhlberg / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Säätyvaltiopäivät olivat eduskuntaa edeltänyt kansanedustuslaitoksen muoto. Ruotsin vallan aikana suomalaisia oli käynyt edustamassa aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissäätyjä emämaassa, mutta kun Suomesta tuli Venäjän keisarin alainen autonominen suuriruhtinaskunta 1809, Suomen valtiopäivistä tuli sen omat, omalla alueella pidetyt valtiopäivät.

Ensimmäisten ja toisten valtiopäivien välillä tosin kului yli 50 vuotta. Porvoon valtiopäivillä 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti Suomen valtiomuodon itsehallintoalueena, jolla tosin oli tietyt velvollisuudet ja alamaisuus keisaria kohtaan.

Toiset valtiopäivät 1863 päättivät pitkän virkavaltaisuuden ajan. Helsingin valtiopäivillä laadittiin kunnallisasetus, joka on nykyisenkin kuntajärjestelmän pohja.

Tästä eteenpäin valtiopäivät kokoontuivat säännöllisesti. Ensin kokoontumisväli oli noin viisi vuotta, sitten kolme vuotta, lopuksi mentiin epäsäännöllisemmällä aikataululla maailman myllerrysten keskellä. Säätyvaltiopäivät saattoivat istua pitkäänkin, esimerkiksi 9. joulukuuta 1904 alkaneet säätyvaltiopäivät päättyivät 15. huhtikuuta 1905.

Porvoon valtiopäiviä lukuunottamatta kokoontumispaikkana autonomian aikana oli aina Helsinki. Kukin sääty kokoontui keskenään. 1863 ja 1867 kaikki kokoontuivat Ritarihuoneella, sittemmin paikat vaihtelivat, kunnes Säätytalo palveli kolmea säätyä vuoden 1891 valtiopäivistä alkaen. Aatelissääty pysyi Ritarihuoneella, jonka se oli rakentanut itselleen 1860-luvun alussa.

Porvoon valtiopäivät 1809 olivat autonomian ajan ensimmäiset, tai pikemminkin autonomian sinetöineet valtiopäivät. (Maalaus: Robert Wilhelm Ekman. Kuva: Lisenssi / Wikimedia Commons)

Päätökset säätyvaltiopäivillä tehtiin ilman kaikkien valtiopäiväedustajien yhteistä kokoontumista. Kukin sääty käsitteli asiat keskenään. Päätös oli hyväksytty, jos sen takana oli kolme neljästä säädystä.

Perustuslaillisissa asioissa ja verotuksesta päätettäessä vaadittiin jokaisen säädyn hyväksyntä.

Jos päätös hyväksyttiin eri säädyissä eri muotoisena, yhteensovitus-menettelyllä laadittiin kompromissimuoto erityisessä valiokunnassa.

Valmisteleviin valiokuntiin nimitettiin edustajia kaikista säädyistä.

Säätyjen puhemiehet hallinnoivat säätyjen sisäistä sekä välistä toimintaa. Heitä voi verrata nykyisiin puolueiden puheenjohtajiin.

Aatelisia edusti kolmattakin sataa valtiopäivämiestä. Papiston edustus oli yleensä noin 40 henkeä, porvariston määrä nousi rutkasti kaupungistumisen myötä ollen lopulta noin 70, joka oli myös talonpoikien edusmiesten lukumäärä.

Edustajia saivat valita valtiopäiville vain harvat. Esimerkiksi talonpoikaissääty valitsi edustajansa tuomiokunnittain niin, että oikeus äänestää valtiopäiväedustajia oli maanomistajilla.

Vain pieni osa suomalaisista sai siis äänestää omista edustajistaan. Vuoden 1906 eduskuntauudistus lakkautti säätyvaltiopäivät, ja vuoden 1907 eduskuntavaaleissa saivat äänestää myös alemmat sosiaaliluokat ja ensimmäisinä Euroopassa myös naiset.

Moni säätyvaltiopäivämies nousi merkittävään asemaan myöhemmin. Suomen presidenteistä säätyvaltiopäiväedustajina ovat toimineet K. J. Ståhlberg (aatelissääty), P. E. Svinhufvud (aatelissääty), Kyösti Kallio (talonpoikaissääty) ja C. G. E. Mannerheim (aatelissääty). Myös J. K. Paasikivi vaikutti säätyvaltiopäiväpolitiikassa, ensin talonpoikaissäädyn sihteerinä pyrkien sittemmin epäonnistuneesti porvarissäädyn edustajaksi.

Tiettävästi viimeinen elossa ollut säätyvaltiopäiväedustaja oli 92-vuotiaana vuonna 1957 kuollut talonpoikaissäätyä edustanut William Koskelin. Hän vaikutti myös eduskunnassa sen alkuaikoina nuorsuomalaisten edustajana.

Talonpoikaissäädyn edustajia vuonna 1863 alkaneilla valtiopäivillä. (Kuva: N. P. Michaelis / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)
Kokous talonpoikaissäädyn salissa Säätytalolla vuosien 1900-1901 valtiopäivillä. (Kuva: Launis Oy / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)
Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyn edustajia Säätytalon portailla vuonna 1931 muistelemassa mennyttä aikaa. Viidentenä vasemmalta presidentiksikin noussut Kyösti Kallio. (Kuva: Valokuvaamo Pietisen kokoelma / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Vuoden 1904 valtiopäivien aikaan elettiin niin sanottua ensimmäistä sortokautta. Venäjä pyrki liittämään valtakuntansa eri osat tiiviimmin osakseen pyrkien yhtenäistämään hallintoa ja kulttuuria.

Autonomian on arveltu olleen tarkoitettu alun perinkin vain väliaikaiseksi ratkaisuksi, jotta suomalaiset hyväksyisivät uuden hallitsijan vähän kerrallaan.

Itseluottamusta, jopa innostusta Suomessa saatiin Venäjän heikosta sotamenestyksestä Japania vastaan, olkoonkin, että Kauko-Idässä taisteli useita suomalaisiakin Venäjän riveissä.

Suurin kiista ei ollut säätyjen välillä vaan löyhästi muodostuneiden puolueiden välillä. Puolue on tässä kohtaa syytä ymmärtää kahdeksi vastakkaiseksi kannaksi, joka yhdisti säädystä riippumatta. Varsinaisia puolueitakin Suomessa oli jo perustettu.

Myöntyväisyyspuoli katsoi, että Venäjän kanssa ei tullut ottaa liiaksi riskejä. Suomen asiaa ajettaisiin parhaimmin ilman konflikteja, ja myöntymällä pienemmissä asioissa suomalaisten oikeuksia saataisiin edistettyä suuressa kuvassa.

Perustuslailliset korostivat vanhan perustuslain ja keisarin antamien lupausten noudattamista. Suomen itsenäisyyttä ei tuossa vaiheessa osannut oikein kukaan kuvitellakaan, mutta Suomen itsehallinto kaikkine oikeuksineen oli asia, josta aiottiin pitää kiinni viimeiseen asti.

Nykyiselle politiikan seuraajalle Säätytalo on tuttu etenkin hallitusneuvotteluiden näyttämönä. Alun perin se rakennettiin pappis-, porvaris- ja talonpoikaissäätyjen kokoontumisia varten 1890-luvulla. (Aapo Riihimäki / Valtioneuvoston kanslia)
Porvarissäädyn huone Säätytalolla valtiopäivien 1905-1906 aikana. (Kuva: K. E. Ståhlberg / Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Voittanut puoli oli perustuslaillisten puoli.

Perustuslaillisten kannattama Suuri anomus hyväksyttiin, ja ihme kyllä keisari toteutti anomuksen vaatimuksia.

Venäjä oli tuolloin vuonna 1905 sodan heikentämä, ja sisäiset levottomuudet loppuvuodesta pakottivat antamaan myönnytyksiä sekä Venäjällä että sen alusmaissa yhä lisää.

Anomuksen tarkoitus oli myöntää kenraalikuvernööri Bobrikovin karkottamille suomalaisille oikeus palata. Näin tapahtui tammikuussa 1905. Loppuvuodesta Suomi katsoi mahdolliseksi hankkia lisää oikeuksia.

Vuosien 1905–1906 säätyvaltiopäivät jäivät viimeisiksi. Näiden valtiopäivien kauaskantoisin seuraus oli eduskuntauudistus. Meni kuitenkin vielä vuosia, että Suomi sai käytännössä hallita itse itseään, kun esimerkiksi senaatti (valtioneuvosto) oli pääosin venäläisten käsissä.

Aatelissäädyn edustajat saapuvat Nikolainkirkkoon valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukseen 22. joulukuuta 1905. (Kuva: Historian kuvakokoelma / Museovirasto)

Lue myös

Kansanedustaja Eemeli Peltoselle muistorahasto

Elokuussa kuolleen kansanedustaja Eemeli Peltosen (sd.) elämäntyön kunnioittamiseksi on perustettu muistorahasto, kertoi Kansan...
22.9.2025 15:30

Tanska aikoo maksaa korvauksia grönlantilaisnaisille, jotka pakotettiin käyttämään kierukkaa

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen matkustaa keskiviikkona Grönlantiin pyytämään virallisesti anteeksi tuhansilta grönlantilaisnaisilta, jotka...
22.9.2025 15:27

Yhdysvallat irtisanoi asiakirjan, jossa se oli sopinut Suomen kanssa informaatiovaikuttamisen torjumisesta

Yhdysvallat irtisanoi äskettäin Suomen kanssa allekirjoittamansa yhteistyöasiakirjan, jolla oli sovittu ulkomaisen valtiollisen informaatiovaikuttamisen...
22.9.2025 15:24

Aihetunnisteet

aateliset autonomia Historia papisto porvaristo Suomen suuriruhtinaskunta säädyt sääty-yhteiskunta Säätytalo säätyvaltiopäivät Venäjä Venäjän keisari

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Tutkimus: Ozempicin käyttö loppuu usein lyhyeen – tässä syyt
Uutiset | 19.9.2025 21:33
Sähköautojen kysyntä on nyt kovaa – Tässä ovat Sakan myydyimmät
Uutiset | 20.9.2025 22:06
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tätä superruokaa tutkijat hehkuttavat: ”Vain pari päivässä”
Uutiset | 17.9.2025 21:04
Koiran flunssa kannattaa ottaa vakavasti – tällaisia ovat oireet
Uutiset | 21.9.2025 21:00
Miksi ihmeessä joulusuklaita näkee kaupoissa jo nyt? – Kauppaketju kertoo syyn
Uutiset | 21.9.2025 21:34
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Suomeen painin MM-pronssia – ”Pitää elättää myös perhe”
Uutiset | 20.9.2025 12:45
Yllättävä löytö: Tällaisissa töissä diabetesriski kasvaa
Uutiset | 21.9.2025 21:15
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ozempicin käyttö loppuu usein lyhyeen – tässä syyt
Uutiset | 19.9.2025 21:33
Tutkija: Tämä helppo kikka auttaa unettomuuteen
Uutiset | 15.9.2025 22:05
Tätä superruokaa tutkijat hehkuttavat: ”Vain pari päivässä”
Uutiset | 17.9.2025 21:04
Kreml Natosta: Olemme nyt sodassa
Uutiset | 15.9.2025 16:00
Ukrainaan yli 40 Patrian ajoneuvoa – lasku Suomen kumppanimaahan
Uutiset | 16.9.2025 12:46
Kun työnvälityksestä työtä ei saa – Asiantuntijalta synkkä arvio massatyöttömyyden seurauksista
Uutiset | 16.9.2025 14:46
Pahaenteinen Kreml-varoitus: Kohteena Suomi
Uutiset | 19.9.2025 14:23
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Järkytys: Vaarallinen ”suuteleva lude” uhkaa yli sataa miljoonaa ihmistä
Uutiset | 9.9.2025 22:02
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Näin teet polttopuut oikealla tavalla itse – Yksi asia muistettava kaikissa olosuhteissa
Uutiset | 1.9.2025 21:21
Kysely: Monelle syöpään sairastuneelle ei kerrota olennaisesta hoitoon liittyvästä asiasta – ”Huolestuttavaa”
Uutiset | 29.8.2025 22:00
Tutkimus: Ihmiset ikääntyvät entistä nopeammin – tässä syy
Uutiset | 26.8.2025 21:39
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Kremliltä tivattiin Puola-kommenttia: Tämä oli reaktio
Uutiset | 11.9.2025 13:47
Valko-Venäjän armeija raportoi yöllisistä drooneista
Uutiset | 10.9.2025 11:36
Miksi legendaarisen kettukarkin virallinen nimi on Pihlaja? – Selitys saattaa yllättää
Uutiset | 9.9.2025 21:21

Uusimmat

Kansanedustaja Eemeli Peltoselle muistorahasto
Uutiset | 22.9.2025 15:30
Tanska aikoo maksaa korvauksia grönlantilaisnaisille, jotka pakotettiin käyttämään kierukkaa
Uutiset | 22.9.2025 15:27
Yhdysvallat irtisanoi asiakirjan, jossa se oli sopinut Suomen kanssa informaatiovaikuttamisen torjumisesta
Uutiset | 22.9.2025 15:24
Romutuspalkkio palaa – tällainen se on
Uutiset | 22.9.2025 14:52
Kreml: Viro provosoi
Uutiset | 22.9.2025 14:03
IL: Kristillisdemokraattien ministeri pysäytti alkoholin etämyyntiesityksen
Uutiset | 22.9.2025 13:50
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Nato kokoustaa tiistaina Venäjän tekemän Viron ilmatilan loukkauksen vuoksi
Uutiset | 22.9.2025 12:29
Junaliikenne Lahdesta Riihimäelle ja Helsinkiin keskeytynyt – radalle kaatui puu
Uutiset | 22.9.2025 12:29
Tarinat | Kannattajat julistivat Charlie Kirkin olevan Jeesukseen verrattava marttyyri
Tarinat | 22.9.2025 12:00
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kuuma kysymys: Leikkaako EU maataloudesta? – Näin kommentoivat meppi ja tutkimusprofessori
Uutiset | 21.9.2025 8:00
Mauri Kontu joutui palkkaamaan yritykseensä hitsaajat Filippiineiltä – ”Työperäinen maahanmuutto on elinehto”
Uutiset | 20.9.2025 8:00
Huolestuttaa, 28-vuotias Jere Tapio sanoo väestöennusteista – ”Meidän sukupolvella on valtava vastuu”
Uutiset | 21.9.2025 12:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kansanedustaja Eemeli Peltoselle muistorahasto
Uutiset | 22.9.2025 15:30
Tanska aikoo maksaa korvauksia grönlantilaisnaisille, jotka pakotettiin käyttämään kierukkaa
Uutiset | 22.9.2025 15:27
Yhdysvallat irtisanoi asiakirjan, jossa se oli sopinut Suomen kanssa informaatiovaikuttamisen torjumisesta
Uutiset | 22.9.2025 15:24
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Älkää romuttako kuntien yhteistyötä ja ympäristövastuuta
Mielipide | 22.9.2025 14:39
Lukijalta: Kun merkityksettömyys syö koulutuksen ja oppimisen sydämen
Mielipide | 22.9.2025 14:28
Lukijalta: Kaksoisraide vastaan lähijunaliikenne
Mielipide | 22.9.2025 14:22
Lukijalta: Keskustelu kahden valtion mallista
Mielipide | 22.9.2025 14:14
Lukijalta: Laihialla kysyttiin, mitä Alkio ajattelisi tämän päivän yhteiskunnasta
Mielipide | 15.9.2025 16:30
Lukijalta: Kun Suomi luopui omasta rahasta, se oli suuri talouspoliittinen virhe
Mielipide | 16.9.2025 16:15
Lukijalta: Urheilun vapaamatkustajat pois
Mielipide | 18.9.2025 18:42
Lukijalta: Forcitin tehdas on osa Suomen puolustusta
Mielipide | 15.9.2025 18:41

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Keskustanuoret vaatii kunnille tukea peruskoulukriisin ratkaisemiseksi – ”Pohja murenee altamme”
Uutiset | 19.9.2025 13:40
Keskustan Mehtälä jätti kirjallisen kysymyksen yksityisteiden rahoituksesta – “Valtio nettoaa lähes 20 miljoonaa”
Uutiset | 15.9.2025 18:46
Keskustan puoluejohto lähti reppukiertueelle – ”Kuin Lönnrot konsanaan”
Uutiset | 14.9.2025 9:00
Keskustanuoret vaatii kunnille tukea peruskoulukriisin ratkaisemiseksi – ”Pohja murenee altamme”
Uutiset | 19.9.2025 13:40
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste