Ruotsin pitkän Nato-tien esteenä vielä Unkarin kokoinen kivi – Orbanin siirron hintana ovat EU-miljardit
Ruotsin Nato-näytelmän loputtomalta tuntuva väliaika jatkuu jatkumistaan, ja seuraavan näytöksen alkamisen tiellä on tällä hetkellä enää pääministeri Viktor Orbanin johtama Unkari.
Huolimatta Orbanin moneen kertaa julkilausutuista julistuksista, ettei Unkari aio olla viimeinen ratifioiva Nato-maa, juuri näin on käynyt. Taustalla on ennen kaikkea itsevaltaisen pääministerin tavoite: Unkari haluaa ja tietyssä mielessä tarvitsee EU:n jäädyttämiä tukirahoja.
– Ratifiointi johtuu haluttomuudesta. Samalla tavalla kuin aikanaan Suomenkin kohdalla, Unkari haluaa käyttää (Ruotsia) vipuvartenaan EU-neuvotteluissaan, koska Ruotsi on EU:n jäsen. Itse asiassa kyse on enemmän EU:sta kuin Natosta. Mitä tulee sisäpolitiikkaan, Orban haluaa enemmän ja enemmän painostaa EU:ta Ruotsin tapauksen kautta, jotta hän saa vihdoin jäädytettyjä miljardeja. Unkarin talouden kehitys on hiipunut, joten se tarvitsee kipeästi tätä ”ilmaista” rahaa EU:sta, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklossy sanoo STT:lle.
Päätökset jäädyttää tukivarat juontavat juurensa EU:n ja Orbanin johtaman Unkarin välisiin kiistoihin EU:n perusarvoista kuten oikeusvaltioperiaatteesta. Unkarin status ongelmalapsena EU:ssa on johtanut Miklossyn mukaan muun muassa siihen, että oikeusvaltiomekanismin lisäksi unioni on ottamassa käyttöön 7. artiklaa. Tämän avulla Unkarilta voitaisiin muun muassa viedä äänestysoikeus EU-neuvostossa.
– Unkari on nyt voimansa tunnossa ja sen takia kiristää EU:ta sen verran, mitä pystyy. Ruotsin Nato-jäsenyys on erityisesti Euroopan ja EU:n turvallisuuskysymys, jonka Orban tietää varsin hyvin. Tämän takia hän pelaa kaikilla korteilla, joita hänelle on annettu.
Orbanin Fidesz-puoluetta edustava puhemies Laszlo Köver on sanonut, ettei parlamentin koollekutsumiseen kesken istuntotauon ole syytä. On Miklossyn mukaan naurettavaa, etteikö Orban halutessaan voisi kutsua tai kutsuttaa parlamenttia koolle, oli tauko tai ei.
– Tässä farssimaisessa teatterissa, joka on meneillään, pääministeri sanoi jo viime syksynä olevansa sitä mieltä, että parlamentin pitäisi hyväksyä jäsenyys. Mutta, mitä hän sille voi, kun Fidesz-kansanedustajat ovat sitä vastaan. Kyse on näytelmästä, jossa Fideszin edustajat olisivat muka näin riippumattomia. Unkari on yhden johtajan maa, jossa jos johtaja jotain tahtoo, kaikki äänestävät kauniisti sen puolesta.
Orbanin tähdittämän parlamentaarisen huvinäytelmän tarkoituksena on Miklossyn mukaan näpäyttää EU:ta: pääministeri esittää demokratian estävän ratifiointipäätöksen.
– Tämä on täyttä puppua, että yhtäkkiä kansanedustajat olisivat näin riippumattomia. Tämä on show’ta, teatteria lännelle. Tiedämme varsin hyvin, että Fideszin puolue on erittäin hierarkkinen. Sitä voidaan verrata bolshevikki-puolueeseen, jossa on yksi ainoa johtaja, joka kertoo, minne mennään.
Miklossyn mukaan Budapest antaa kuitenkin hyväksyntänsä jäsenyydelle ennen huhtikuuta, jolloin Nato täyttää 75 vuotta. Orban voi jalkojensa raahaamisella viestiä Moskovaan päin, että Unkari yritti parhaimpansa mukaan viivästyttää mahdollisimman pitkään Naton laajentumista itään.
– Siinä on siis myös Venäjä-suhteiden ylläpitoa ja parantamista.
Tämä seikka ei ole kuitenkaan Miklossyn mukaan niin merkittävässä asemassa kuin sisäpoliittiset tavoitteet.