Ruotsin Nato-jäsenyyden ensimmäinen käsittely Turkin parlamentissa päättyi tuloksetta – Uutta ajankohtaa keskusteluille ei ole päätetty
Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin käsittely Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa päättyi torstaina tuloksetta, valiokunnasta vahvistettiin STT:lle. Näin ollen asian käsittely siirtyy toiselle päivälle.
Ajankohtaa uusille keskusteluille ei ole vielä päätetty, valiokunnasta kerrottiin.
Vasta valiokunnan päätöksen jälkeen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista voidaan äänestää Turkin parlamentin yleisistunnossa.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan jätti lakiesityksen asiasta kolme viikkoa sitten.
Ennen voimaantulemista parlamentissa hyväksytty laki vaatii vielä Erdoganin allekirjoituksen sekä lain julkaisemisen Turkin virallisessa lehdessä.
Myös Unkarin tulee vielä ratifioida Ruotsin jäsenyys ennen kuin Ruotsista voi tulla sotilasliiton 32. jäsenmaa.
Käsittely alkoi Suomen aikaa puoliltapäivin ja kesti yli kolme ja puoli tuntia. Ilmeisesti opposition kansanedustajien esittämät lisäkysymykset johtivat lykkääntymiseen, mutta myös Erdoganin puolueen AKP:n jäsenet totesivat käsittelyn lykkäämisen olevan parasta tässä vaiheessa – ”ennen kuin asia selkiintyy”, kertoi valtiollinen Anadolu-uutistoimisto kokouksesta.
Deutsche Wellen turkinkielisellä uutissivustolla kerrottiin, että kokouksessa jotkut kansanedustajat halusivat Ruotsin selvittävän vielä tarkemmin, kuinka se on vastannut Turkin vaatimuksiin.
– Vaikka AKP:llä on enemmistö, he eivät ehkä halua puskea läpi näin epäsuosittua asiaa ilman opposition tukea, arvioi Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul Levin STT:lle torstai-iltana.
– Tai sitten Erdoganille sopii prosessin venyminen vallan hyvin, erityisesti jos hän voi esittää opposition ratifioinnin blokkaajana, Levin mietti.
Ruotsilla on Turkissa maine ”terroristijärjestöjen turvasatamana”, eivätkä äskettäiset koraanin polttamiset ole myöskään kiillottaneet Ruotsi-kuvaa.
Jos valiokunta olisi päättänyt asiasta jo torstaina, olisi parlamentti voinut Levinin mukaan äänestää asiasta yleisistunnossa jo lähipäivinä – ja Ruotsista tulla vaikka Nato-jäsen jo ensi viikolla, jos Unkarikin olisi edistänyt asiaa.
Levinin mukaan Erdogan haluaa edistää ratifiointia varmistaakseen F-16-hävittäjien saamisen Yhdysvalloilta. Israelin hyökätessä täydellä voimalla Gazaan Turkki pelkää taisteluiden laajenevan alueelliseksi konfliktiksi, johon Turkki tulee vedetyksi mukaan.
Erdogan on kiistänyt, että ratifioiminen olisi kytköksissä hävittäjäkauppoihin.
Levinin mukaan Turkilla on ollut myös aito halu muuttaa Ruotsin kurdipolitiikkaa ennen kuin Turkki voisi hyväksyä sen Nato-kumppaniksi: PKK ja Turkin valtio ovat käyneet veristä taistelua kurdivähemmistön asemasta kohta jo 40 vuotta, ja siinä on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä.
Turkki näytti lopulta vihreää valoa Ruotsin jäsenyydelle Naton huippukokouksessa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa heinäkuussa. Selkein edistysaskel tapahtui kuitenkin lokakuussa, kun Erdogan vei lakiesityksen parlamentille.
Ruotsi ei lopulta palauttanut Turkkiin kymmeniä PKK:n tai Gülen-liikkeen jäseniksi väitettyjä ihmisiä, kuten Erdogan alun perin vaati. Ruotsi kuitenkin muun muassa otti Turkin vaatimukset huomioon kiristäessään terrorisminvastaista lakiaan ja otti etäisyyttä PKK:n syyrialaisena siipenä pidettyyn YPG:hen.
– Tämä oli jo Turkille iso poliittinen voitto, Levin arvioi.