Tutkija Romanian presidentinvaaleista: Kohukäänne sataa äärioikeiston laariin
Romania on ollut viime viikot poliittisen kriisin kourissa. 19 miljoonan asukkaan EU-maa valmistautui joulukuun alussa presidentinvaalien toiseen kierrokseen, kun perustuslakituomioistuin mitätöi ensimmäisen kierroksen tulokset.
Syynä olivat tiedustelutiedot, joiden mukaan presidentinvaaleihin kohdistui valtiollisen toimijan hybridivaikutusoperaatio. Äärioikeistolaiseksi luonnehditun Calin Georgescun kampanja sai voimakasta tukea kymmenientuhansien sosiaalisen median tilien verkostolta.
Salamakampanjan turvin Georgescu nousi parissa viikossa riviehdokkaasta vaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi.
Jean Monnet -professori Katalin Miklossy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista pitää päätöstä mitätöidä vaalit ongelmallisena.
– Tässä yritetään epädemokraattisin keinoin pelastaa demokratiaa, Miklossy sanoo STT:lle.
Kritiikki kohdistuu etenkin presidentti Klaus Iohannikseen, joka ilmoitti pysyvänsä presidenttinä siihen asti, että uusi presidentti on valittu.
Virallisesti Iohanniksen presidenttikausi päättyi 21. joulukuuta, joten hänellä ei ole nyt perustuslaillista mandaattia.
Uudet presidentinvaalit pidetään aikaisintaan maaliskuussa.
Iohanniksella oli Miklossyn mukaan roolinsa myös siinä, että vaalit mitätöitiin juuri ennen toista kierrosta. Presidentti panttasi tiedustelutietojen julkistamista niin pitkään, että presidentinvaalien kahden kierroksen välissä järjestetyt parlamenttivaalit oli ehditty pitää.
– Pelättiin, että parlamenttivaaleissa tulee äärioikeistolainen vastareaktio, Miklossy arvioi.
Vaalien mitätöimispäätös on saanut kritiikkiä myös sen vuoksi, että se saa äärioikeiston marttyyrin asemaan.
– Vaikka nyt pystyttiinkin estämään äärioikeistolaisen presidentin tulo, tämä tulee satamaan äärioikeiston laariin maaliskuun vaaleissa ihan varmasti.
Nykyiset valtapuolueet sosiaalidemokraatit ja kansallinen liberaalipuolue kärsivät parlamenttivaaleissa tappion, mutta saivat kuitenkin muodostettua uuden hallituskoalition Romanian unkarilaisvähemmistöä edustavan puolueen kanssa. Uusi koalitio aloitti maanantaina, pääministerinä jatkaa sosiaalidemokraattien Marcel Ciolacu.
Miklossyn mukaan Georgescu on niin äärioikeistolainen, että joutui lähtemään Romanian johtavan laitaoikeistolaisen puolueen AUR:n riveistä vuonna 2022.
Georgescu, 62, on kerännyt huomiota Venäjä-myönteisillä lausunnoillaan ja salaliittoteorioiden levittämisellä. Hän on myös ihaillut Romanian 1930- ja 1940-lukujen diktaattoreita ja fasisteja
Ennestään varsin tuntemattoman Georgescun kannatus oli muutamassa prosentissa, mutta lähti nopeaan nousuun pari viikkoa ennen vaaleja, kun hänen kampanjansa kasvoi räjähdysmäisesti Tiktokissa. Nopeasti aktivoituneessa verkostossa oli mukana noin 25 000 erillistä tiliä.
Georgescu sai lopulta lähes 23 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä. Toiseksi sijoittui liberaalin Pelastakaa Romania -liiton Elena Lasconi, joka olisi haastanut Georgescun toisella kierroksella.
Vaikka Georgescu menestyi länsivastaisella retoriikallaan ja Venäjän myötävaikutuksella, se ei Miklossyn mukaan tarkoita, että romanialaiset olisivat Venäjä-myönteisiä.
Romaniassa on jo kommunistiajoista asti ollut vahvaa Venäjä-vastaisuutta, ja selvä enemmistö romanialaisista kannattaa Natoa.