Rajalaki hiertää yhä vihreitä ja vasemmistoliittoa – "Suomi ei voi alkaa EU:n mustaksi lampaaksi"
Eduskunnan käsittelyssä olevan rajavartiolain rajansulkemispykälät herättävät yhä vastustusta vihreissä ja vasemmistoliitossa.
Perustuslakivaliokunta ei saanut asiasta aikaan yksimielistä lausuntoa. Vasemmistoliiton Anna Kontula ja vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto ja Bella Forsgrén jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan lyhytaikaista rajan täyssulkua erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollisena.
Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien mukaan kanta poikkeaa arvioitavana olevan hallituksen esityksen tulkinnoista ja siitä lähtökohdasta, että tosiasiallinen oikeus kansainvälisen suojelun hakemiseen on turvattava.
Kontulan, Alanko-Kahiluodon ja Forsgrénin mukaan esityksestä näin merkittävästi poikkeavan kannanoton tulisi perustua vakavaan harkintaan ja oikeudellisiin perusteluihin ja lähteisiin.
– Rajan täyssulun mahdollistavalle tulkinnalle ei kuitenkaan ole esitetty valiokunnan lausunnossa riittäviä perusteita, edustajat katsovat.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan perustuslakivaliokunnan rajalausunnossa on tärkeitä huomioita ja tehtävää mietinnön laativalle hallintovaliokunnalle.
Saramo kirjoittaa Twitterissä, että Suomi ei voi rikkoa kansainvälistä oikeutta.
– Pykäliä on korjattava, jotta toimet perustuvat aina hybridivaikuttamiseen, eivät tulijoiden määrään. Toimet saavat kestää vain välttämättömän ajan ja haavoittuvat ryhmät huomioitava.
Saramon mukaan kanta täyssulun mahdollisuudesta on tulkinnanvarainen, mutta sidottu erittäin poikkeuksellisiin, lyhytaikaisiin tilanteisiin ja maahantulomenettelyn asianmukaisuuden turvaamiseen. Olennaista on hänen mukaansa tosiasiallinen oikeus turvapaikanhakuun.
– Suomi ei voi alkaa EU:n mustaksi lampaaksi, Saramo painottaa.
Asiasta on odotettavissa vielä vääntöä hallituspuolueiden sisällä. Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu luonnehti Twitterissä vasemmistoliiton ja vihreiden toimintaa asiassa täysin käsittämättömäksi.
Rajavartiolaissa ehdotetaan säädettäväksi muun muassa, että valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan.
Tämä edellyttäisi lyhyessä ajassa tapahtuvaa poikkeuksellisen suurta maahantulijoiden määrää tai maan turvallisuutta uhkaavaa hybridivaikuttamista. Asiasta voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan perus- ja ihmisoikeuksien kannalta on olennaista, että hakemusten keskittäminen ei saa vaarantaa kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.
Lisäksi hakemista ei saa keskittää enempää kuin on välttämätöntä maahantulosta yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että valtioneuvosto on päätöksenteossaan sidottu kansallisen lainsäädännön lisäksi myös Suomea sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.
– Valtioneuvoston tulee siten varmistaa, että keskittämisen jälkeenkin Suomessa säilyy aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua, perustuslakivaliokunta painotti.
Perustuslakivaliokunta puuttui hallituksen esityksessä kahteen kohtaan, jotka eivät ole täysin perustuslain mukaisia.
Valiokunnan mukaan velvollisuus luovuttaa omaisuutta Rajavartiolaitoksen käyttöön on rajattava tarkemmin erikseen määriteltyihin tehtäviin. Vesi- tai maa-alueen omistajalle on sallittava myös mahdollisuus valittaa esteiden, teiden tai kulku-urien rakentamisesta. Muuten lakiehdotuksen käsittely tavallisessa säätämisjärjestyksessä ei ole mahdollista.
Eduskunta palaa rajalakien pariin juhannuksen jälkeen. Kiireellisinä pidettyjen kiistalakien käsittely venyttänee eduskunnan istuntokautta heinäkuun puolelle.