Puolustusvoimain komentaja: Suomalaisten sotilaiden ei pidä tuntea syyllisyyttä Afganistanista

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoo ymmärtävänsä, jos Afganistanissa palvelleet sotilaat tuntevat turhautumista ja pettymystä Talebanin noustua valtaan ja länsimaiden vetäydyttyä maasta.

–  Mutta minusta yksittäisen suomalaisen rauhanturvaajan ei pidä tietenkään alkaa itseään tässä syyllistää siitä, että tämä loppu oli sitten tämän näköinen. He ovat siellä omana aikana palvellessaan hoitaneet ammattitaitoisesti niitä tehtäviä, mitä meillä on siellä ollut, Kivinen sanoo STT:n haastattelussa.

Kivinen korostaa, ettei sotilaiden tehtävä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa ole koskaan ollut kansakunnan rakentaminen vaan turvallisen toimintaympäristön luominen muille (siviili)toimijoille. Samalla on selvää, että Afganistanin jälkeen maailmalla tullaan pohtimaan uudella tavalla sitä, miten jotain eteen tulevaa kriisiä pyritään hallitsemaan ja millä perusteilla operaatioihin lähdetään tai mitä niillä tavoitellaan.

–  Afganistanilla tulee olemaan vaikutuksia koko kansainväliseen järjestelmään, Kivinen arvioi.

Kivisen mukaan on selvää, että ainakin Yhdysvalloissa on edessä nyt jonkinlainen mietintäaika.

–  Heillä kynnys muihin kuin terrorismin vastaisiin täsmäoperaatioihin ryhtymiseen on varmasti aiempaa korkeammalla, Kivinen arvioi.

Afganistan vahvisti omalta osaltaan vanhaa totuutta ulkopuolisen vaikuttamisen vaikeudesta. Kivinen pyytää nimeämään yhdenkin onnistuneen operaation, jossa on menty oman kulttuuripiirin ulkopuolelle ja ryhdytty rakentamaan yhteiskuntaa vieraassa kulttuuriympäristössä, mutta oman kulttuurin ja yhteiskunnan periaatteista käsin.

–  Minulle ei tule mieleen kuin Namibia, ja sekin on vähän siinä ja siinä, että voidaanko sitä laskea tähän kategoriaan. Siellä oli niin erilainen siirtomaaperinne, Kivinen pohdiskelee.

Kivinen tosin uskoo lännen pitkän läsnäolon jättävän Afganistaniin jälkensä ja vaikuttavan maan tulevaisuuteen – onhan 60 prosenttia maan väestöstä syntynyt viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

–  On vielä liian aikaista tehdä kokonaisarviota, mutta Taleban tarvitsee näitä ikäluokkia Afganistanin toimivan yhteiskunnan järjestämiseksi, Kivinen sanoo.

Hänen mukaansa epäonnistumiseen Afganistanissa vaikutti paljon se, ettei lännessä lopultakaan ymmärretty afganistanilaisen yhteiskunnan peruslogiikkaa, jossa heimo ja perhe ajavat uskollisuuden kohteena valtion ja heikon keskushallinnon ohi.

Lojaliteetin puute, jota Afganistanin poliittisen johdon heikkous ja laaja korruptio vahvistivat, on Kivisen arvion mukaan yksi tärkeä tekijä siinä, miksi Afganistanin asevoimat ja muut turvallisuusjoukot antoivat niin nopeasti periksi talebaneille. Viimeksi mainittujen usko oman asian puolesta taistelemiseen oli vahva.

–  Täytyy lainata omaa ylipäällikköä, joka on todennut maanpuolustustahdosta, että ”tärkein puolustuslinja kulkee korvien välissä”, Kivinen sanoo.

Muitakin syitä toki löytyy: Yhdysvaltain ja Talebanin solmima rauhansopimus ja ulkomaisten joukkojen vetäytymisaikataulu muutti Kivisen mukaan koko strategisen asetelman ja ”antoi ikään kuin avaimet Talebanin käsiin”, kun amerikkalaisten tiedettiin olevan lähdössä.

Kivisen mukaan Taleban myös hyödynsi asymmetristä heimoihin tukeutuvaa taistelutapaa. Hallinnon joukot taas toimivat eri puolilla maata sijainneista ja kohtuullisen vahvoista puolustuspesäkkeistä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet huoltamaan ja ylläpitämään.

–  On myös niin, että kun toinen osapuoli alkaa menestyä, niin siitä tulee helposti dominoefekti, Kivinen lisää.

Suomen osallistuminen rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin on Kivisen mukaan aina ensi sijassa ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein tehtävä päätös. Hyödyt Puolustusvoimille ovat komentajan mukaan ”sekundäärisiä” päätöksenteossa.

–  Totta kai ne vuodet siellä kehittivät meidän omia toimintatapojamme ja yhteistoimintakykyä läntisten asevoimien kanssa. On saatu muun muassa kokemuksia taisteluvälineiden ja varusteiden käytettävyydestä, Kivinen sanoo.

Hänen mukaansa operointi yhdessä muiden kanssa ja erilaiset yhteistoimintaverkostot selittävät myös sitä, miksi pikavauhtia käynnistetty operaatio suojausjoukon lähettämisestä evakuointiavuksi Kabuliin onnistui niin hyvin. Tähän toki ovat olleet Kivisen mukaan vaikuttamassa Afganistanin lisäksi myös muut kansainväliset operaatiot sekä harjoitukset, joihin Suomi on osallistunut.

–  Voi sanoa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana on tehty asioita, jotka tämän mahdollistivat, Kivinen summaa.