Puolustusvoimain komentaja MTV:lle: Jalkaväkimiinoista tarvitaan keskustelua, sillä turvallisuusympäristö on muuttunut

Jalkaväkimiinoista tulisi käydä keskustelua, sanoo Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola MTV:n uutisille.

Jaakkolan mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun Suomi luopui jalkaväkimiinoista ja liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012.

– Sopimukseen liittyminen ja korvaavat hankinnat kuvastivat sen maailmanajan tapahtumia. Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen. Esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön, Jaakkola sanoi MTV:lle viitaten Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.

Jaakkola ei ota haastattelussa suoraan kantaa siihen, pitäisikö Suomen irtaantua Ottawan sopimuksesta, sillä päätös on poliittinen.

Hän kuitenkin kävisi keskustelua paitsi jalkaväkimiinoista, myös uusista puolustusteknologioista.

Washington Post kertoi aiemmin tällä viikolla yhdysvaltalaisiin virkamieslähteisiin nojaten, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden olisi antanut luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja.

Lehden lähteiden mukaan Bidenin hallinto on syvästi huolissaan Venäjän viime viikkojen hyökkäyksistä Ukrainan etulinjoja vastaan ja näkee kiireellisen tarpeen hillitä etenemistä.

Pentagon puolestaan uskoo, että miinojen toimittaminen on yksi hyödyllisimmistä toimista, joita Bidenin hallinto voi tehdä auttaakseen hidastamaan Venäjän hyökkäystä.

Washington Postin lähteiden mukaan miinojen käyttö rajoitettaisiin Ukrainan alueelle, ja niiden käytön odotetaan keskittyvän Ukrainan itäosiin.

Suomen tavoin yli sata muuta maata on allekirjoittanut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen, koska miinojen katsotaan aiheuttavan pysyvää haittaa siviileille. Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, mutta Ukraina on.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija Henrique Garbino ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioivat Ylelle tällä viikolla, että päätös toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja voi koitua Yhdysvalloille pitkällä aikavälillä poliittisesti kalliiksi.

Yhdysvaltain päätös voi Garbinon mukaan myös horjuttaa kansainvälistä asevalvontaa koskevaa normijärjestelmää.

Keskustelua jalkaväkimiinoista on käyty Suomessa myös aiemmin tänä syksynä. Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) kirjoitti heinäkuussa viestipalvelu X:ssä, että sopimus oli aikanaan ”poliittinen virhe”.

Kesällä Ilta-Sanomat kysyi puolueiden näkemyksiä aiheista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi lehdelle, ettei Ottawan sopimusta olisi koskaan pitänyt hyväksyä.

Pääministeripuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie taas viittasi kokoomuksen puoluekokouspäätökseen, jonka mukaan Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe.

– Vuodesta 2014 lähtien kokoomus on ollut sillä kannalla, että sopimuksesta on syytä irrottautua, hän sanoi lehdelle.

Kriittisimmin sopimuksesta irtautumiseen suhtautuivat vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton silloinen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi Ilta-Sanomille, että sopimus on yksi maailman kattavimmista ja allekirjoitetuimmista humanitaarisista aseidenriisuntaan liittyvistä sopimuksista, jonka tarkoitus on suojella siviileitä sotien aikana ja niiden jälkeen. Pekonen on nykyisin ryhmän puheenjohtaja.

Jaakkolaa edeltänyt aiempi Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen taas sanoi Ylelle vuonna 2022, että Ukrainan sota edellyttää Suomelta kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista, mutta jalkaväkimiinojen palauttaminen ei ole keino siihen.