Puolustuspolitiikan asiantuntija: Putinin puheissa joukkojen vetämisestä on perää

Venäjän presidentin Vladimir Putinin kohupuheissa Venäjän joukkojen vetämisestä kauas Suomen rajalta on perää, arvioi puolustuspolitiikan asiantuntija, professori Pekka Visuri.

Visuri näkee asiasta nousseessa kohussa kummallisia piirteitä. Visurin mukaan Putinin Kultarannan-vierailullaan mainitsema 1 500 kilometrin etäisyys saattoi olla käsite- tai muistivirhe tai epätarkka ilmaus.

– Mutta toisaalta se oli aika todenmukainen ilmoitus. Riippuu paljolti laskutavasta, mitä joukkojen ”vetämisellä” tarkoitetaan ja koska se olisi tapahtunut, Visuri huomauttaa kirjoituksessaan Suomen Geopoliittisen seuran sivuilla .

Visurin mukaan yleensä puhutaan maavoimien vakinaisten joukkojen sijoituksista eli varuskunnista.

Kylmän sodan lopulla vuonna 1990 Suomen lähialueilla sekä Leningradin että Baltian sotilaspiireissä oli kummassakin noin kymmenen divisioonaa. Divisioonan vahvuus on noin 10 000 sotilasta.

– Presidentti Jeltsin lupasi 1990-luvun lopulla, että Venäjä poistaa joukkonsa Suomen rajan takaisilta alueilta, ja näin myös tapahtui.

Visurin mukaan Laatokasta Petsamoon ei edelleenkään ole Venäjän maavoimia.

­– Se pitää paikkansa. Koko Suomen itärajan takamaasto aina Arkangeliin asti noin 1 000 kilometrin matkalla on ollut noin 15 vuotta tyhjä maavoimien vakinaisista varuskunnista.

Joukkoja on Visurin mukaan vain Pietarin ympäristössä ja Pohjoisen Jäämeren rannoilla.

– Ei siis ole mitenkään virheellistä sanoa, että kauaksi (1500 km?) vedetyt tai lakkautetut joukot eivät ole palanneet Suomen suunnalle. Sanoista voi tietysti saivarrella, mutta kokonaiskuva on aivan selvä.

Visuri huomauttaa, että välillä tyhjillään ollut Alakurtin varuskunta, johon vuonna 2015 perustettiin arktinen prikaati, ei ole vielä ollut täysin operatiivisessa valmiudessa. Sen joukkojen on määrä tukea Jäämeren rannikoilla toimivaa Pohjoista laivastoa, joten niiden toimintasuuntana ei ole Suomi.

Visurin mielestä on siten samantekevää, tarkoitetaanko Putinin mainitsemalla 1 500 kilometrillä syvyyttä vai leveyttä. Kyseessä on erittäin laaja alue ilman vakinaisia maavoimien joukkoja.

Myös Itämerellä Naton ja Ruotsin laivastovoimat ovat Visurin mukaan ylivoimaiset Venäjään verrattuna. Pohjoinen laivasto on vahvistunut merkittävästi, mutta se liittyy Venäjän suurvaltastrategisiin tavoitteisiin eikä Suomeen.

– Vielä lienee syytä mainita, että Suomen sodanajan joukkojen kokonaisvahvuus on noin 230 000 sotilasta. Se on sattumalta aivan sama kuin Venäjän maavoimien vahvuus, joka on 230 000 sotilasta.

Visuri muistuttaa, että Venäjän asevoimien kokonaisvahvuus on 770 000 sotilasta, mikä on maan kokoon nähden todella vähän. Venäjän reservit ovat nykyisin erittäin pienet ja niiden saaminen taisteluvalmiiksi kestää kauan.

– Ei noista joukoista ainakaan Suomen suunnalle paljon riittäisi, mutta silti suomalaisten kannattaa kaikin keinoin välttää sotaan joutumista. Ei myöskään ole edullista synnyttää Pohjois-Eurooppaan uutta kilpavarustelukierrettä, hän muistuttaa.

Visurin kirjoituksen uutisoi tiistaina ensin Demokraatti .