Professori: Kaapelirikosta epäillyn kiinalaisaluksen pysäyttäminen ei ole yksiselitteistä – "Tämä on harmaata aluetta"
Suomen ja Saksan sekä Liettuan ja Ruotsin välisten tietoliikennekaapelien vaurioitumisten aikoihin lähistöllä liikkuneen kiinalaisen rahtilaiva Yi Peng 3:n liikkeitä on seurattu tarkkaan.
Keskiviikkona iltapäivällä kiinalaislaiva oli pysähdyksissä Kattegatin alueella Tanskan vesillä, ja tanskalainen partioalus on pysytellyt sen lähettyvillä. Sitä, pysäyttikö Tanska aluksen, ei ole kerrottu julkisuuteen.
Åbo Akademin merioikeuden professorin Henrik Ringbomin mukaan sabotaasista epäillyn aluksen pysäyttämiseen ei ole olemassa valmista toimintatapaa.
– Rantavaltion mahdollisuus tehdä toimenpiteitä ei ole mitenkään kirkasta oikeudessakaan. Lain mukaan sabotaasi on laitonta, mutta sitä, mitä rantavaltio voi tehdä, ei määritellä sen kummemmin, Ringbom kertoo STT:lle.
Ringbomin mukaan asiaan liittyy avoimia kysymyksiä ja liikkuvia osia. Esimerkiksi merivyöhykkeillä on asian kannalta merkitystä. Lisäksi Tanskan salmia, jonne kiinalaisalus on pysähtynyt, koskee yleissopimus vuodelta 1857. Sopimuksessa käsitellään laivojen pääsyoikeuksia salmien läpi.
– Jokaista tapausta on punnittava erikseen eli pohdittava esimerkiksi siitä, kuinka suuri todistusaineisto on alusta vastaan ja mitä riskejä asiaan liittyy. Yleisesti ottaen on helpompi suorittaa toimenpiteitä yksittäistä epäiltyä alusta vastaan kuin puuttua laajemmin kaikkien alusten navigointiin Tanskan salmissa.
Navigointivapaus on yleinen eikä koske välttämättä epäilyjä laittomasta toiminnasta. Navigointivapauteen ei myöskään kuulu oikeus sabotoida kaapeleita, Ringbom sanoo.
Suomen ja Saksan välisessä C-Lion1-tietoliikennekaapelissa vika havaittiin maanantaina aamuyöllä. Liettuan ja Ruotsin välillä kulkeva kaapeli vaurioitui Liettuan yleisradioyhtiön LRT:n mukaan noin kello kymmeneltä sunnuntaiaamuna.
Sitä, onko Tanska ollut yhteydessä Kiinaan, ei ole myöskään tiedossa. Ringbom kertoo, että yhteyden ottaminen lippuvaltioon eli tässä tapauksessa Kiinaan olisi merioikeuden mukaan ensimmäinen askel.
Balticconnector-kaasuputken hajottamisesta epäilty kiinalaisalus Newnew Polar Bear oli vuosi sitten pitkään Nato-maiden vesillä. Samalla se oli kansainvälisillä merialueilla. Alusta ei kuitenkaan pysäytetty. Ringbomin mukaan tämä ei ollut paras mahdollinen toimintatapa.
– Ei ole oikein vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei tässä voi tehdä mitään, annetaan jatkaa matkaa ja odotellaan seuraavaa sabotaasia. Tämä on harmaata aluetta ja asiaa pitää tarkastella monesta näkökulmasta. Sabotaasiepäilyitä pitää punnita aluksen merenkulun vaikeuttamista vasten.
Ringbomin mukaan laittomuuksiin on voitava puuttua, mutta missä määrin niin voi tehdä, ei merioikeus kerro. Hän sanoo, että harmaata aluetta voisi jopa selkeyttää se, jos aluksen pysäyttämisestä seuraisi kansainvälinen kiista.
– Jotta asia pääsisi kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn, pitäisi olla tehty kiistanalaisia asioita. Se ei olisi välttämättä huono asia.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi tiistaina, että merioikeuden tulkinta johti siihen, että Newnew Polar Bear pääsi karkuun ja tutkinta viivästyi. Tällaisia aukkoja on hänen mukaansa pyritty sen jälkeen tilkitsemään.
Ringbomin mukaan tapauksen jälkeen ei ole ryhdytty lainsäädäntötyöhön. Hänen mukaansa on kyse lähinnä siitä, kuinka kansainvälisiä normeja tulkitaan. Lainsäätäjä ei ole osannut ennakoida, että valtiot itse olisivat mahdollisesti merellisten sabotaasioperaatioiden taustalla.
Tässä tilanteessa ei enää pätisi nykyinen lähtökohta, jonka mukaan lippuvaltiolla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alusta vastaan, eikä oikeusjärjestelmä tarjoa Ringbomin mukaan suoria vaihtoehtoja.
– Olen ollut sitä mieltä, että Suomen tulkinta Balticconnector-tapauksessa on ollut turhan jäykkä. Ei se ihan niin yksiselitteistä ole, että mitään ei voisi tehdä, ellei laiva tule Suomen aluemerelle.
Ringbomin mukaan käsillä on kaikille Itämeren maille yhteinen haaste. Onko siis todennäköistä, että valtiot olisivat suunnitelleet toimintaansa yhdessä?
– En tiedä, mutta voi hyvinkin olla. Mutta jo se, että tanskalainen sota-alus on laitettu nopeasti seuraamaan kiinalaisalusta, osoittaa, että tässä toimitaan eri tavalla kuin Suomi toimi viime vuonna. Tässä on ehkä ajateltu, että merilakia voidaan tulkita vähän eri tavalla kuin edellisellä kerralla.
Aluksen seuraaminen ja valvonta eivät ole Ringbomin mukaan merioikeuden kannalta kovinkaan kyseenalaisia toimia. Hän arvioi, että varautumisessa on tapahtunut muutoksia vuodentakaiseen nähden.
– Minulla on sellainen käsitys näin kokonaisuudessaan, että varautuminen tällaiseen tilanteeseen on ollut tällä kertaa huomattavasti parempi ja myös yhtenäisempi.