Perheenyhdistämistä pitää helpottaa, vaatii Väestöliiton johtoon noussut keskustalainen

Politiikka

Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi aloitti vuoden alussa Väestöliiton puheenjohtajana, ja hänellä on terveisiä hallitusneuvotteluihin Säätytalolle. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa ei ole kyse vain euroista, hän korostaa.

– Pohjimmiltaan on kyse väestökriisistä, ei talouskriisistä.

Kempin mukaan väestökriisi tulee ottaa tosissaan hallitusohjelmassa, ja se tarkoittaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä perheenyhdistämistä helpottamalla.

Hallitusneuvotteluissa istuvilla kokoomuksella ja perussuomalaisilla on tunnetusti eroja maahanmuuttokysymyksissä. Perussuomalaiset haluaa pikemminkin kiristää kuin helpottaa perheenyhdistämistä.

– Nähtäväksi jää, mitä hallitus päättää. Mutta tietenkin se huolestuttaa. Meillä ei ole mitään muuta keinoa kuin työperäisen maahanmuuton voimakas lisääminen ja perheenyhdistämisen helpottaminen, Kemppi sanoo.

– Annan noottia myös menneelle hallitukselle siitä, ettei väestökriisiä otettu tosissaan eikä siihen haettu riittävän mittaluokan ratkaisuja, hän lisää.

Kemppi kertoo saavansa perheenyhdistämisen vaikeuksista paljon yhteydenottoja Väestöliiton puheenjohtajana. Viimeisimmässä tapauksessa perheen turkkilainen isä sai häädön Suomesta Turkkiin. Mies asuu nyt Turkissa suomalaisen puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa.

– Se ei ole Suomen voitto missään olosuhteessa. Perheenyhdistäminen on aivan liian tiukkaa, sitä pitäisi keventää, Kemppi korostaa.

Suomessa joka kymmenes lapsi on jo nyt maahanmuuttotaustainen.

– Olemme kehnosti kyenneet vastaamaan maahanmuuttajien kotoutumiseen, kielen oppimiseen, työllistymiseen ja peruspalveluihin, Kemppi näkee.

Maahanmuuton varassa on paljon, sillä syntyvyys on Suomessa ennätyksellisen alhaalla. Kokonais­hedelmällisyysluku oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 1,32. Lapsia syntyi hieman alle 45 000.

Kemppi on huolissaan etenkin nuorista miehistä, jotka jäävät lapsettomiksi heikon koulutuksen ja tulotason vuoksi.

– Nuorten miesten kohdalla näkyy, että lapsihaaveet kariutuvat, kun koulutustaso heikkenee. He eivät uskalla enää edes haaveilla perheestä. Sukupuolet eriytyvät, kun naiset puolestaan korkeakouluttautuvat. Koulutuksen tasa-arvon tilanne pitää korjata, Kemppi sanoo.

– Mitä paremmin pystymme tukemaan poikia koulupolulle ja elämässä pärjäämiseen, sitä paremmin voimme myös saada tähän maahan vauvoja.

Kemppi kehittäisi neuvolaa siten, että siellä käynti ei päättyisi kouluikään vaan jatkuisi täysi-ikäisyyteen saakka.

– Perheiden aukoton järjestelmä edellyttäisi nuorten mielenterveyshuolien hoitamista, yhtenäisempää tukea. Neuvola voisi kattaa koko polun aina perhesuunnittelusta, neuvolasta ja oppilashuollosta aikuisuuteen saakka, Kemppi visioi.

Toivottu lapsiluku jää usein toteutumatta myös siksi, että lastentekoa lykätään liian myöhäiselle iälle.

– Yhteiskunnassa ja sosiaalisessa mediassakin korostetaan individualismia, ajatellaan omaa uraa ja omia tavoitteita. Perhe ei oikein mahdu siihen minäkuvaan, Kemppi toteaa.

Hän on harmissaan siitä, että itsekeskeinen ajattelu ulottuu kaikille elämän osa-alueille.

– On siirrytty ajattelemaan, että lapsia kasvatetaan päiväkodeissa ja kouluissa, ikääntyvät vanhemmat hoidetaan palvelukeskuksessa. Haluaisin kääntää katsetta perheiden vastuuseen.

Kempin mielestä tämä pitää huomioida myös verotuksessa, joka voisi kannustaa omaishoitajuuteen. Väestöliitto puolustaa valinnanvapautta myös lasten hoidossa. 

– Lasten kotihoitoon pitää myös olla keinot ja välineet.

Kemppi ennustaa, että viime vuonna ryöpsähtänyt keskustelu lapsilisistä jatkuu yhä. Monet ajattelevat, ettei lapsilisää pitäisi maksaa hyvätuloisille perheille.

– On mieletöntä, että sain aloittaa puheenjohtajana järjestössä, joka voimakkaasti puolustaa universaalia lapsilisää. On oikein ja kohtuullista, että meillä on tällainen tulonsiirto lapsiperheille, joiden kulut väkisinkin ovat lapsettomia perheitä suurempia, Kemppi sanoo.

– Olen todella pahoillani siitä, että lapsilisää ei ole sidottu indeksiin ja sen myötä sen arvo on heikentynyt vuosien varrella.

Väestöliitto on perustettu vuonna 1941, ja jo tuolloin taustalla oli huoli Suomen alhaisesta syntyvyydestä ja lapsiperheiden heikoista elinoloista.

Kempin mielestä on kiehtovaa, että Väestöliitto perusti Espoon Tapiolan kaupunginosan.

– Lapsiperheille ei ollut riittävästi edullisia asuntoja, joten Väestöliitto osti Espoosta kartano-alueen ja perusti sinne puutarhakaupungin, Kemppi kertoo.

Ensimmäiset asuintalot valmistuivat Tapiolaan vuonna 1954.

Hilkka Kempin edeltäjä oli keskustalainen Maria Kaisa Aula, joka toimi Väestöliiton puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien.