Perhebarometri: Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu hyvin, mutta vain korkeasti koulutetuilta – naiset lyhentävät työaikaa perheen takia miehiä useammin

Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu valtaosassa perheitä, käy ilmi Väestöliiton tuoreesta perhebarometristä.

Barometrin toisen kirjoittajan, tutkija Tiia Sorsan mukaan yhteensovittaminen näyttää onnistuvan suurimmalta osalta lapsiperheiden vanhempia riippumatta sukupuolesta, ammattiasemasta, sosioekonomisesta asemasta tai lasten lukumäärästä.

Sukupuolten välillä on kuitenkin eroja muun muassa siinä, millä keinoin yhteensovittaminen onnistuu.

Naiset esimerkiksi lyhentävät työaikaa perheen takia paljon useammin kuin miehet.

– Isistä joka viides tekee yli 45-tuntista viikkoa, äideistä vain kuusi prosenttia. Siinä on selkeä ero, Sorsa sanoo.

Sorsan mukaan toinen barometrin keskeinen tulos on se, että lapsiperheiden vanhempien mahdollisuudet työnajan joustoihin ja etätöiden tekemiseen ovat parantuneet 2010-luvulta.

Näin on käynyt kuitenkin vain korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yhtenä mahdollisena syynä tähän Sorsa pitää työtehtävien laatua.

– Korkeasti koulutetuilla työ on helposti sellaista, että kun on läppäri, työtä pystyy tekemään ainakin osan viikosta muuallakin kuin toimistolla.

Barometrin mukaan perusasteen koulutetuista kolmasosalle ei ole mahdollista muuttaa työnsä alku- ja päättymisaikoja perhesyistä.

Toisen tai keskiasteen koulutettujen keskuudessa se ei ollut mahdollista viidennekselle.

Korkea-asteen koulutetuista vain 14 prosenttia ei voinut järjestää työaikaansa.

– Kun lapsiperheiden vanhemmilta kysyttiin, mikä helpottaa perhe- ja työelämän yhdistämistä, nousi työyhteisön tuki vastauksissa selvästi esille. Se melkein päihitti isovanhempien ja muiden läheisten tuen, Sorsa kertoo.

Äidit ja isät ovat iäkkäämpiä, ja heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin vielä kahdeksan vuotta sitten, barometristä käy ilmi.

Melkein joka toisella pienen lapsen vanhemmalla on kolmannen asteen tutkinto, ja vanhemmat ovat tällä hetkellä korkeammin koulutettuja ja korkeammassa sosioekonomisessa asemassa koko väestöön verrattuna.

Äidit ovat isiä korkeammin koulutettuja.

– Koulutustaso lapsiperheiden vanhempien keskuudessa on noussut, mikä on sellainen tulos, joka ainakin minut vähän yllätti. Paljon on puhuttu siitä, että koulutusaste Suomessa ei ole noussut, mutta lapsiperheiden vanhempien keskuudessa se kuitenkin on, Sorsa sanoo.

Tutkijan mukaan olisi tärkeää estää sellainen kehitys, että toimeentulohuolien takia lapset jätettäisiin hankkimatta.

Vaikka barometrin tulosten mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen pääsääntöisesti sujuu Suomessa hyvin, Sorsan mukaan on tärkeää huomata, että barometrissä on mukana vain työelämässä olevia aikuisia, joilla on jo lapsia.

– On varsin mahdollista, että haastavassa työllisyystilanteessa olevat nuoret aikuiset eivät uskalla ylipäätään ryhtyä lasten hankintaan. Heidän tilannettaan olisi tärkeä tutkia erikseen, tutkija sanoo tiedotteessa.

Perhebarometri on tehty Tilastokeskuksen keräämään työvoimatutkimuksen aineiston pohjalta.

Barometrissä on hyödynnetty kahta aineistoa, joista toinen on toissa vuodelta ja toinen vuodelta 2010.

Aineistoista johtuen barometrissä lapsiperheen vanhempi tarkoittaa aikuista, jolla on alle 15-vuotiaita omia tai puolison lapsia.