Palkkaneuvotteluissa ei näy loppua lakkokierteelle – STT:n tiedot: Kyse on rahasta ja näkemyksissä prosenttiyksikköjen ero
Vientialojen työehtosopimusneuvottelut ovat jumittuneet riitaan palkankorotusten tasosta. Työnantajien ja palkansaajien näkemyksissä on yhä prosenttiyksikköjen ero, työmarkkinalähteistä kuvaillaan.
Ratkaisua yritetään hakea jälleen keskiviikkona valtakunnansovittelijan johdolla, mutta kovin suuria ei tapaamiselta vielä odoteta.
Viime vuosina Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvotteluiden ratkaisua on jouduttu odottelemaan muissa pöydissä. Vajaat kaksi vuotta sitten osapuolet pääsivät sopimukseen helmikuun alussa. Tuolloin sovittiin, että palkat nousevat kahden vuoden aikana yhteensä seitsemän prosenttia.
Tällä kertaa SAK:laiset liitot niittasivat jo ennen neuvottelujen alkamista palkankorotustavoitteekseen kymmenen prosenttia tai 250 euroa kuukausipalkkaan kahdessa vuodessa.
Työnantajapuoli arvostelee kovan tavoitteen kertomista julkisuuteen. Ilman sitä ja ensimmäisiä lakkoja sopimukset olisi tehty jo ajat sitten, sanoo yksi lähteistä.
Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton sopimus on tavallisesti ollut niin sanottu päänavaaja. Se on määritellyt palkankorotusten yleisen linjan, jota muut alat noudattavat.
Sen vuoksi osapuolten takkuilevia neuvotteluita seurataan muissakin liitoissa yhä kireämmissä tunnelmissa.
Palkansaajapuolelta tilannetta kuvataan hulluksi.
Kaikkien muiden asiat seisovat sen takia, että teknologiateollisuuteen ei saada aikaiseksi työehtosopimusta, kuvailee yksi lähteistä. Työnantajapuolella ei uskota olevan kiinnostusta lähteä käymään neuvotteluita ennen kuin palkankorotustaso on tiedossa. Se voi tietää lakkosumaa kevään edetessä.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara sanoo STT:lle, että osapuolet ovat erittäin tietoisia paineista ja sovittelija yrittää kaikin mahdollisin keinoin lähentää näkemyksiä ja rakentaa sovintoa.
Hän ei toistaiseksi ole tehnyt yhtään sovintoesitystä kiistassa, vaikka sitä on ratkottu kaksi kuukautta. Sajavaaran mukaan sovintoehdotusta ei ole mahdollista antaa tässä tilanteessa, kun osapuolten näkemykset ovat vielä kovin erilaiset.
Sajavaaran mukaan sovintoesityksellä pitäisi aina olla läpimenomahdollisuuksia, eikä sellaisia tällä hetkellä ole.
– Sovintoehdotusta ei anneta turhan takia, vaan aina vakaan harkinnan tuloksena, hän sanoo.
Sajavaara sanoo, että ratkaisua haettaessa yritetään maalata kokonaiskuvaa. Palkansaajien ostovoiman lisäksi on puhuttava myös kustannuskilpailukyvystä ja työllisyysvaikutuksista.
– Mietimme hyvin tarkkaan, millaisilla lukemilla voidaan turvata ostovoimaa riittävässä määrin ja myös varmistaa, ettei Suomen kustannuskilpailukykyä ohjata väärään suuntaan.
Kummatkaan osapuolet eivät avaa, missä haarukassa neuvotteluissa liikutaan.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on kuitenkin kertonut liiton tehneen viime syksyn aikana useita yrityskohtaisia työehtosopimuksia, joissa palkankorotukset kahdelle vuodelle ovat 7–9 prosentin haarukassa eli lähellä 10 prosentin tavoitetta.
Palkansaajapuolella katsotaankin, ettei tavoitteen pitäisi toimialallakaan olla epärealistinen, jos se kerran yrityksille on sopinut.
Molemmat osapuolet ovat viitanneet myös Saksan teollisuuden suurliiton IG Metallin sopimukseen, jonka kustannusvaikutukset ne kuitenkin laskevat eri tavoilla. Teollisuusliitossa sopimuksen kustannusvaikutukseksi on laskettu yli 7 prosenttia 25 kuukauden aikana. Työnantajapuolella palkkoja korottaviksi vaikutuksiksi lasketaan noin kuusi prosenttia.
Palkkasolmua on yritetty avata myös muun muassa keskustelemalla kolmevuotisesta sopimuksesta kaksivuotisen sijaan. Vaihtoehto on ainakin ollut pöydällä, mutta se ei välttämättä ole helpottanut kiistaa korvaustasosta.
Kolmevuotisen sopimuksen mahdollisuudesta kertoi aiemmin myös Helsingin Sanomat omien tietojensa perusteella.
Teollisuusliiton lakot vientiteollisuudessa luovat osaltaan painetta neuvotteluihin. Liiton kuusipäiväinen lakko teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkoi maanantaina puolenyön jälkeen. Samaan aikaan alkoi myös muiden liittojen tukilakkoja ja saartoja Teollisuusliiton tueksi.
Seuraavat Teollisuusliiton lakot on jo ilmoitettu alkaviksi 3. ja 10. helmikuuta. Lakkoja saattaa olla tulossa myös muilta, enemmän kansalaisen arkeen vaikuttavilta toimialoilta. Tammikuun lopussa päättyvät työehtosopimukset muun muassa linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajilta.
Tunnetusti järein lakkoase on AKT:hen kuuluvilla ahtaajilla, joiden työehtosopimus umpeutuu helmikuun lopussa. Satamat voisivat mennä kiinni maaliskuun alussa, jos sitä ennen ei palkkakiistaan ratkaisua löydy.