Päijät-Hämeen keskusta nimesi eduskuntavaaliehdokkaiksi Kempin, Mäentalon, Mölsän, Rehulan ja Taljan
Päijät-Hämeen keskusta valitsi Hartolan ”kuningaskunnassa” pitämässään piirikokouksessa viisi ehdokasta eduskuntavaaleihin ja piirin johtohenkilöt seuraavalle kaudelle.
Yhteisenä huolenaiheena keskustalaisilla oli ammatillinen koulutus. Kokousväki vaatii kannanotossaan uudistusta, jolla lisättäisiin lähiopetusta ja oppilaan tukea.
Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen toi terveisiä sote-valiokunnasta, kuten edellisessäkin piirikokouksessa huhtikuussa. Tällä kertaa terveiset tosin olivat iloisia.
– Kuu Kiurusta kesään ei riittänyt sotessa, vaan Kristan kanssa meni seitsemän, hän kritisoi valiokunnan demaripuheenjohtajan työtapaa.
Heikkinen kannusti vaalityöhön ja valoi uskoa vaalivoittoon sekä pääministeri Juha Sipilän toiseen hallitukseen.
– Gallupit ei mettä mielessä keitä. Niihin pääsee helposti lupauksilla. Niin mekin pääsimme, kun lupasimme laittaa Suomen kuntoon, Heikkinen muistutti ja luetteli lunastettuja lupauksia.
– On päästy 72 prosentin työllisyysasteeseen. Tavoiteltiin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta kohta ollaan jo 120 000:ssa. Valtiontalous on tasapainossa jo vuonna 2020.
Mutta vaaleissa pärjäämiseen asiat ja faktat eivät enää Heikkisen mielestä riitä.
– Halusimme tai emme, meidän pitää pukea se oma asiaviesti tunteen kautta. Pitää puhua ihmisten elämästä, Heikkinen painotti.
Esimerkiksi työllisyysasteen prosenteista on kansanedustajan mukaan vaikea innostua.
– Mitä on yksi prosentti? Se on 1,4 miljardia euroa. Lähes koko ammattikoulutuksen vuosibudjetti tai poliisitoimen määrärahat kahdeksi vuodeksi.
Ei sotkeennuta verkkoihin veneessä, vaan heitetään ne veneen ulkopuolelle.
Hannakaisa Heikkinen
Vaaleja ei voiteta keskustan varmoista äänistä tappelemalla. Pitää tavoitella kannastaan epävarmoja, liikkuvia äänestäjiä, Heikkinen muistutti.
– Ei sotkeennuta verkkoihin veneessä, vaan heitetään ne veneen ulkopuolelle.
Eduskuntavaaleihin nimettiin viisi ehdokasta, kaksi paikkaa jäi vielä täyttämättä.
Molemmat alueen kansanedustajat, Juha Rehula ja Martti Talja, hakevat pestilleen jatkoa. Heidän lisäkseen riviin asettuivat Hilkka Kemppi, Mika Mäentalo ja Jukka Mölsä, joka piirin puheenjohtajana heilutti nuijaa kokouksessa. Mölsä myös valittiin tehtävään uudelleen, vastaehdokkaita ei ollut.
Varapuheenjohtajista sen sijaan äänestettiin, ja valituksi tulivat Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ja Vesa-Matti Virtanen. Päijät-Hämeen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Virpi Siltala putosi hieman yllättäen johtajistosta.
Hilkka Kemppi oli ehdolla viime kerralla, silloin opiskelijana ja nuorten ehdokkaana. Nyt tutkinnot on suoritettu ja tehty vuosien työ soten ja maakuntauudistuksen parissa.
– Olen nyt aikuinen nainen, hän korosti.
Mika Mäentalon vaalitavoitteet liittyvät turvallisuuteen ja maaseutuun. Hän on ehdolla ensimmäistä kertaa.
– En tunne täällä läheskään kaikkia. Onneksi, sillä olen ammatiltani poliisi.
En tunne täällä läheskään kaikkia. Onneksi, sillä olen ammatiltani poliisi.
Mika Mäentalo
Maaseudun asialla on myös puheenjohtaja Jukka Mölsä, joka viljelee kotitilaansa Orimattilassa ja on mukana kaupunginhallituksessa toista kautta.
– Joskus joutuu olemaan myös mies, Mölsä nauratti kokousväkeä, kun puhuttiin puoluehallituksen naiskiintiöstä, joka vaikuttaa ehdokasvalintaan.
Martti Taljalle, entiselle lääkärille ja tutkijalle, seuraavan vaalikauden tärkein asia on sosiaaliturvan kokonaisuudistus.
– Se on isompi asia kuin sote, hän painotti.
Sote on tärkeä asia myös Hartolalle, jonka haasteet ovat tuttuja monille muille pienille kunnille. Asukasluku hiipuu mutta kulut kasvavat väestön ikääntyessä.
– Ainut keino pitää kulut kurissa tulevaisuudessa on sote. Pieni kunta pärjää taloudellisesti juuri niin hyvin kuin se onnistuu järjestämään sote-palvelut ja huolehtimaan vähäosaisista, kunnanjohtaja Merja Olenius kertoi kokousväelle.
Maakuntavaalien ehdokasasettelusta keskusteltaessa todettiin, että vaalit pidetään näillä näkymin vasta syksyllä.
– Jos lait saadaan säädetyksi tammikuun toisella viikolla, on mahdollista, että maakuntavaalit voidaan järjestää toukokuussa EU-vaalien yhteydessä, Martti Talja kertoi.
Jorma Niklander toivoi metsänhoidosta ja hakkuista tiivistä tietopakettia vaalikentille ja -keskusteluun.
– Faktoja peliin, sillä nyt puhutaan puusta ja puun vierestä. Kansantaloudellisesti isosta ja tärkeästä asiasta pitää saada faktat tietoon.
Hilkka Kempin mukaan keskustelua pitäisi käydä myös muista ilmastonsuojelun keinoista kuin hiilinieluista, esimerkiksi aaltovoimasta ja lähiruoasta.
Eija Jakobsson esitteli paikallislehden isänpäivämainosta, jossa oli pitkä lista ulkomaisia tuotteita.
– Ainoana suomalaisena tässä on siitakesieni.
Lähiruoka on laadukas ja ilmastoystävällinen vaihtoehto, ja sen tuotanto tarvitsee myös jatkossa EU-tukea, kokouksessa todettiin.
11.11. klo 21.25 korjattu poliisin vuoden budjetti kahdeksi vuodeksi kohdassa, jossa konkretisoidaan työllisyyden prosentin kasvun suuruutta rahana.