Pääneuvottelija Elsi Katainen iloitsee maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetuksen läpimenosta – "Suomi saa merkittävästi lisää tukea"
Euroopan parlamentti on hyväksynyt yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetuksen äänin 653 puolesta, 19 vastaan ja 22 tyhjää. Vuoden vaihteessa voimaan astuva asetus määrittää EU:n maatalouspolitiikan säännöt ja rahoituksen vuosille 2021-22.
Asetuksen pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa toimineen Elsi Kataisen (kesk./Renew Europe) mukaan päätös tuo jatkuvuutta, vakautta ja elvytystä maatalousalalle, joka on kärsinyt koronan aiheuttamasta kriisistä.
– Euroopassa jatketaan nykyisillä maataloussäännöillä kaksi vuotta. Maaseudun kehittämisohjelmia ja kansallisia erityistukia jatketaan, eikä ympäristö- ja ilmastoasioissa oteta pakkia, keskustameppi muistuttaa.
Suomen maatalouden rahoitusosuus nousee aikaisemmasta rahoituskaudesta kuusi prosenttia.
Vuosina 2021 ja 2022 Suomi vastaanottaa EU:n maatalousrahoitusta 1,8 miljardia euroa sekä maatalouden elvytysrahaa 200 miljoonaa euroa, mille siirtymäasetus antaa säännöt.
Elvytyksen painotukset ovat ilmasto- ja ympäristötoimissa sekä investoinneissa digitaalisuuteen, kestävään maatalouteen ja nuoriin viljelijöihin.
– Huoltovarmuutta koko korona-ajan ylläpitäneelle maatalousalalle on tärkeä signaali, että ehdotetut leikkaukset rahoitukseen eivät Suomessa toteudu vaan ruoantuotantoon panostetaan, Elsi Katainen iloitsee.
Siirtymäasetus toimii siltana tulevaan maatalouspolitiikan uudistukseen, joka astuu voimaan 2023 mullistaen EU:n ruoantuotannon tukisääntöjä ja rakenteita.
– Viljelijät ja hallinto saavat riittävästi aikaa valmistautua muutokseen. Pidän tärkeänä, että uudistuksen viimeistely hoidetaan huolella, ja siihen on käytössä tarvittava aika, Katainen linjaa.