Pääministeri Sipilä Ylen Ykkösaamussa: Kehitysavun määrää ja pakolaiskiintiötä kasvatettava – "Näin voitaisiin estää hallitsematon maahanmuutto"
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen tulee lisätä kehitysavun määrää.
– Olen sitä mieltä, että pitää asteittain päästä sinne 0,7 prosentin tasolle, Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– On totta, että tästäkin on jouduttu nipistämään, kuten monesta muusta tarpeellisesta asiasta, kun Suomen taloutta laitettiin kuntoon, hän muistutti.
Kehitysyhteistyön määrärahoja leikattiin taloustalkoiden nimissä vuonna 2016. Määrärahat ovat tällä hetkellä noin 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Sipilä sanoi myös, että olisi valmis asteittain kaksinkertaistamaan Suomen pakolaiskiintiön niin, että Suomi ottaisi 1 500–2 000 pakolaista vuodessa.
Tämä edellyttää Sipilän mukaan rajavalvontaa ja esimerkiksi sitä, että yhteistyö YK:n asiantuntijoiden kanssa toimii tulijoiden lähtömaissa.
Näin voitaisiin estää hallitsematon maahanmuutto ja kohdistaa apu hädänalaisille.
– Olen valmis siinä tilanteessa nostamaan kiintiötä.
Sipilän mukaan EU-maissa vallitsee yksimielisyys siitä, että maahanmuuton perimmäisiä syitä pitää hoitaa Afrikan kanssa yhteistyössä.
– Myöskin nämä maat, jotka vastustavat kaikkea solidaarisuutta tässä kysymyksessä, niin ne ovat valmiit pistämään rahaa ja taloudellista apua.
Suomi on pääministerin mukaan esittänyt, että YK:n pakolaisjärjestön kanssa tehdään yhteistyötä niin, että ihmisiä voidaan auttaa lähempänä kriisialueita.
– Siellä paikanpäällä tehdään jo se valinta, kuka on henkilökohtaisen suojelun tarpeessa ja otetaan sitten kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta hallitummin tänne Eurooppaan.
Sipilä sanoi haastattelussa, että suurin osa 2015–2016 tulleista maahanmuuttajista ei paennut sotaa tai vainoa.
– Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia, ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa.
STT kysyi Sipilän esikunnasta, mihin väite perustuu. Esikunnan mukaan sillä viitataan turvapaikkahakemusten ratkaisuihin.
– Sillä tarkoitettiin sitä, että iso osa kolmisen vuotta sitten saapuneista ihmisistä on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, eli se osoittaa, että turvapaikkaperusteita ei ole ollut merkittävällä osalla. Esimerkiksi vuonna 2016 Migrin (Maahanmuuttovirasto) ratkaisuista myönteisiä oli 27 prosenttia, Sipilän esikunnasta viestitettiin.
Pääministeriltä kysyttiin myös, mistä hänen mielestään Saksan Chemnitzissä olleet äärioikeiston mielenosoitukset kumpuavat.
Liittokansleri Angela Merkel on toistuvasti tuominnut äärioikeiston protestit, joiden aikana useita ulkomaalaisia on jahdattu ja vahingoitettu.
Sipilä ei ottanut kantaa äärioikeiston toimintaan tai muukalaisvihamielisyyteen, vaan sanoi mielenosoitusten kumpuavan hallitsemattomasta maahanmuutosta.
– Silloin siihen ei riittävän nopeasti pystytty reagoimaan EU:n tasolla, että kyllä siinä kaikkien pitää peiliin katsoa, että miten tällainen tilanne pääsi käymään.
Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 12.10 ja 12.30, ja lisätty Sipilän esikunnan kommentti klo 15.40.