Pääministeri Marin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen yksi vaalikauden alun tärkeimmistä asioista – "Siihen on välttämätöntä keskittyä suurella tarmolla"

Eduskuntavaalit

Mikäli se SDP:n puheenjohtajasta, pääministeri Sanna Marinista on kiinni, sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset eivät hänen vahtivuorollaan etene. Ajatuskin saa hänet suorastaan tuohtumaan.

Kokoomus on arvioinut omassa vaaliohjelmassaan, että rakenteellisilla uudistuksilla, kuten muun muassa ulkoistamalla sote-palveluita, voitaisiin saada miljardin euron säästö.

– Se on pötypuhetta. Meillä on jo tällä hetkellä pulaa resursseista hyvinvointialueilla, näpäyttää Marin STT:n puheenjohtajahaastattelussa.

Marin uskoo, että sote-palveluja voidaan järjestää järkevämmin ja tehokkaammin. Rahaa tarvitaan kuitenkin vain lisää, kun Suomen väestö ikääntyy.

– Jos samanaikaisesti väitetään, että sieltä on muka otettavissa ihan valtavasti rahaa pois, niin se ei tarkoita muuta kuin heikompia palveluita ja työntekijöiden potkimista ulos.

Hänestä oikeistopuolueiden puheet ovat ristiriitaisia, kun toisaalta esitetään miljardien säästöjä julkisista palveluista ja toisaalta halutaan taklata hoitajapulaa.

– Hoitajat eivät tule ilmaiseksi töihin. Myös siksi pitää varmistaa, että rahoitus on riittävä.

Hoitajapulaa pitäisi Marinin mielestä ratkoa määrätietoisella ja johdonmukaisella politiikalla. Palkkauksen lisäksi työolojen pitää olla kunnossa ja työntekijöiden pitää pystyä vaikuttamaan työnsä sisältöön. Uusia työntekijöitä pitää saada kouluttamalla ja houkuttelemalla heitä ulkomailta.

Ulkomaisten työntekijöiden saamiseksi hän tehostaisi Suomen lähetystöjen ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi Suomessa pitäisi ratkaista käytännön tasoon liittyviä esteitä.

– Jos lähtömaassa on riittävä koulutus, osa siitä voitaisiin hyväksilukea ja sitten täydentää osaamisen aukkoja. Ei tarvitsisi alusta asti tutkintoa suorittaa, jos pohjaosaaminen jo on.

Suomen kielen vaatimuksessa pitäisi hänestä olla joustavuutta. Aluksi voisi riittää vaikkapa englannin kielen taito, ja suomea maahan tullut opiskelisi työn ohessa. Tätä voitaisiin Marinin mukaan soveltaa sellaisissa tehtävissä, joissa puhutaan asiakkaiden kanssa vähemmän.

– On aika paljon vaadittu, että on ikään kuin valmis suomalainen, jotta voi tulla Suomeen hoiva-alalle töihin.

Marinin johtama SDP haluaisi vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa heti vaalikauden aluksi.

– Siihen on välttämätöntä keskittyä suurella tarmolla. Toivon mukaan eri puolueet ovat siihen sitoutuneita.

Marin korostaa, että hyvinvointipalvelut, talouskasvu ja tuottavuuden paraneminen ovat kaikki riippuvaisia siitä, että työvoimaa on Suomessa riittävästi. Hän ei osaa arvioida, miten paljon tarkalleen maahanmuuttoa tulisi lisätä, mutta määrän pitää olla huomattavasti suurempi kuin nyt.

– Kyse ei ole vain lukumäärästä vaan myös siitä, minkälaista se työperäinen maahanmuutto on ja miten onnistumme myös perheenjäsenten työllistämisessä ja perheen liittämisessä osaksi yhteiskuntaa. Tällä on iso vaikutus siihen, haluavatko ihmiset jäädä tänne tekemään töitä.

Epäoikeudenmukaisten käytäntöjen korjaaminen on tärkeää. Hän pitää pöyristyttävinä viime aikoina ilmi tulleita tapauksia, joissa työtä tekeviä ihmisiä on käännytetty Suomesta ”täysin käsittämättömin perustein”.

– Ei näin voi olla.

Marinin mukaan Suomella on maahanmuuttopolitiikassa paljon opittavaa esimerkiksi Kanadasta.

Kanadalla on käytössään pisteytysmalli, jolla se valikoi maahan pyrkiviä maahanmuuttajia. Olisiko Suomeen pyrkijät myös pisteytettävä?

– Oleellista ei ole pisteytys, vaan millä tavalla ylipäätään onnistumme houkuttelemaan. Meillä on jostain syystä sellainen käsitys, että kaikki haluavat tulla tänne. Näinhän ei suinkaan ole.

Hän muistuttaa, että Suomea ei tunneta kovin hyvin maailmalla.

– Emme ole Kanadan asemassa. Sen takia keskittyisin ennen muuta houkutteluun esimerkiksi juuri lähetystöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Suomessa on Marinin mukaan monia vetovoimatekijöitä, joita pitäisi korostaa. Niitä ovat laadukas varhaiskasvatusjärjestelmä, hyvä koulutus, hyvät palvelut ja perheystävällisyys.

SDP ei kannata edelleenkään saatavuusharkinnasta luopumista.

– Emme näe, että se on mikään hokkus pokkus -temppu siihen, että tänne saataisiin työperäistä maahanmuuttoa.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa selvitetään, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää Suomesta.

Suurimmista puolueista keskusta ja kokoomus luopuisivat saatavuusharkinnasta, perussuomalaiset ei.

Marinin mukaan täytyy myös torjua työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.

– Täytyy lisätä valvonnan resursseja, vahvistaa ammattiliittojen asemaa esimerkiksi mahdollistamalla kanneoikeus tai kriminalisoimalla alipalkkaus. Emme halua tänne halpatyövoimaa heikentämään suomalaista työelämää tai sitä, että työnantajat voisivat hyväksikäyttää työntekijöitä.

Ulkomaalaiset pitää myös ottaa paremmin osaksi yhteiskuntaa, ja se edellyttää muun muassa kielikoulutusta ja kohtaamispaikkoja paikallisten kanssa.

Kolmen suurimman puolueen – kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten – kilpa vaalivoitosta näyttää kannatuskyselyjen valossa kovenevan. Jos SDP ei enää ensi vaalikaudella ole pääministeripuolue, kiinnostaako Marinia esimerkiksi valtiovarainministerin tai ulkoministerin rooli?

– En spekuloi tällä laisinkaan. Ensisijaista on käydä vaalikamppailu ja tuoda puolueen vaihtoehdot esille. Toivon mukaan saamme äänestäjien luottamuksen vaaleissa jatkaa ja pystymme hallitusohjelmaneuvotteluja vetämään.

Kiinnostavatko kansainväliset tehtävät?

– Itseäni kiinnostaa voittaa eduskuntavaalit ja tehdä SDP:stä suurin puolue. Se on tulevaisuudensuunnitelmani.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi tammikuussa, että Euroopan demarit havittelisivat Marinia EU-komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Marin kuittaa tällaiset tiedot uutisankkana.

– Ei tällaista keskustelua Euroopan tasolla ymmärtääkseni kovin vilkkaasti tällä hetkellä käydä.

STT pyysi puoluejohtajilta puheenjohtajahaastatteluihin valokuvausta mielitekemisen parissa. Suuriin irtiottoihin kiireinen aikataulu ei vaalien alla anna myöten, joten Marin valitsi tulla kuvatuksi Helsingin keskustakirjasto Oodissa, vastapäätä Eduskuntataloa.

– Täällä käyn tyttäreni kanssa usein, hän perustelee.

Pääministerillä on miehensä kanssa viisivuotias tytär.

– Olen pyrkinyt totta kai pienen lapsen äitinä huolehtimaan siitä, että on mahdollisuus niihin hetkiin oman lapsen kanssa ja myös mahdollisuus liikuntaan ja ystävien näkemiseen, vaihtelevasti siinä onnistuen.

Marinin työssä istumista ja kokouksia on paljon ja päivät venyvät pitkiksi. Hän ei usko, että pystyisi työhönsä ilman liikuntaa.

– Liikunnasta saa suhteessa enemmän energiaa kuin unesta.

Miten olet onnistunut yhdistämään perhe- ja työelämän vaatimukset?

– Vaikea sanoa, onko siinä mahdollisuus sillä tavalla onnistua, että elämä olisi tasapainossa täydellisesti. Työ vie isoimman osan elämästä, ja siihen pitää vain suhtautua niin.