Orpo eduskunnalle: Venäjälle ei voi antaa veto-oikeutta
Venäjälle ei voi antaa veto-oikeutta Ukrainan turvallisuusjärjestelyissä, katsoo pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Orpo sanoi antaessaan eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta, että Venäjä ei näytä minkäänlaista tahtoa saada aikaan rauhaa. Sen sijaan se yrittää asettaa ehtoja sille, minkälaiset turvallisuusjärjestelyt Ukraina voisi saada.
– Paras turvallisuusjärjestely Venäjälle olisi se, että Putin vetäisi sotilaansa heti pois Ukrainasta, pääministeri totesi. Hän korosti myös, että Ukrainan turvallisuus on Suomen turvallisuutta, ja Suomi kantaa vastuunsa Euroopan turvallisuudesta Ukrainan tukena.
Orpon mukaan Ukrainan tukemisen lisäksi on myös lisättävä painetta Vladimir Putinia kohtaan. EU:n on oltava valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle sen painostamiseksi tulitaukoon.
Myös Ukrainan armeijaa on Orpon mukaan vahvistettava.
– Yksi askel tähän suuntaan on Euroopan rauhanrahaston varojen vapauttaminen viipymättä. Venäjän jäädytettyjen varojen 300 miljardin euron pääoma on käytettävä Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen.
Orpon mukaan Ukrainan paikka on EU:ssa, ja maan taloudellista tukea on priorisoitava.
– Meidän on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja kaliiberiltaan riittävän järeä tukiväline EU:n kautta. Sen mittaluokan tulisi olla vähintäänkin sama kuin nykyisen, 50 miljardin euron tukivälineen.
Orpo painotti, että Euroopan pitää tulla viidessä vuodessa yksiselitteisesti niin vahvaksi, ettei Venäjälle tulisi mieleenkään lähteä testaamaan sen puolustustahtoa ja -kykyä.
– Ja korostan: pallo ei saa tämän osalta tippua, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha. Me suomalaiset tiedämme, että rauhan saaminen Ukrainaan ei tarkoita, että Venäjä muuttuisi.
Pääministeri avasi eduskunnalle myös, mihin Suomen puolustusmenotavoitteen 1,5 prosentin epäsuorasti puolustukseen liittyvä osuus käytetään.
Orpon mukaan rahat menevät muun muassa varautumiseen, puolustuksen innovaatiotoimintaan ja puolustusteollisen perustan vahvistamiseen.
– Samoin tähän kuuluvat Naton suunnitelmien tai kansallisten suunnitelmien toimeenpanoon tarvittavan infran rakennus- ja ylläpitomenot, kuten sotilaallisen liikkuvuuden menot. Tähän sisältyvät myös kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät menot, mukaan lukien vedenalainen infra ja avaruus.
Pääministerin mukaan prosenttilukuun voidaan laskea myös kaksikäyttötuotteet, mikäli niillä on linkitys puolustukseen ja turvallisuuteen.
– Paljon sellaista, jota varautumisen supervalta Suomi on jo tehnyt.
Orpo korosti mahdollisimman yhtenäisen ja puoluerajat ylittävän näkemyksen ja poliittisen tahdon merkitystä turvallisuuskysymyksissä.
– Siksi puolustusministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän käymään läpi maanpuolustuksen pitkän aikavälin tarpeita ja kehittämistä. Nimeämispyyntö on tulossa lähiviikkoina.
Orpon mukaan työn tarkoituksena on antaa eduskunnalle selkeä ja totuudenmukainen kuva uhasta, maanpuolustuksen nykytilasta, tulevaisuuden tarpeista ja antamaan perusteet eduskunnalle puolustusmenoista päättämiseen.
– Siis siitä, mihin lisämiljardit käytetään.
Se, mistä nämä rahat otetaan, ei pääministerin mukaan ole parlamentaarisen ryhmän tehtävä, koska eri puolueilla on keinoista erilaisia näkemyksiä ja kullakin hallituksella on oltava vapaus valita.
– Tärkeintä on, että voisimme löytää yhteisen näkemyksen uskottavasta polusta kohti julkisen talouden tilaa, joka kestää myös kriisitilanteet, hän summasi.
Eduskunnalla oli Orpon puheenvuoron jälkeen käydyssä keskustelussa yhteinen tilannekuva ja täysi yksimielisyys Ukrainan tukemisesta.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen näki, että ponnisteluja tulitauon ja rauhan aikaansaamiseksi Ukrainaan on jatkettava, vaikka se aika kaukaiselta juuri tänään näyttääkin.
– Tarvitaan vahvempaa kansainvälistä painetta Venäjän toimintaa kohtaan, ja etenkin Yhdysvalloilla on tässä ratkaiseva rooli. Olisi jo korkea aika saada rauha jälleen Eurooppaan, keskustajohtaja painotti.
Orpo selvitti, että Ukrainan tarvitsemia turvajärjestelyjä ei pidä sekoittaa turvatakuisiin. Turvajärjestelyissä on pääministerin mukaan kyse poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista järjestelyistä, mutta turvatakuut ovat aivan eri kysymys.
– Natolla on kyse turvatakuista. Se on paljon suurempi kysymys, ja se on ehdottomasti asia, joka vaatii aivan erilaista pohdintaa. Mutta turvajärjestelyissä me ollaan mukana.
Suomi tulee Orpon mukaan osallistumaan Ukrainan turvajärjestelyihin, ja tapa selviää, kun kokonaisuus nähdään myös sotilaalliselta osalta.
– Tämä on välttämätöntä, mutta Ukrainan oman armeijan vahvistaminen on avain. Se on kaiken avain, ainut todellinen armeija Euroopassa sotakokemuksella, uudella teknologialla. Jos me vahvistamme Ukrainan armeijaa, se on nopein ja paras tapa.
Orpon mukaan tämä vaatii myös rahaa, ja siksi Euroopan unionin on aloitettava seuraavan pitkäkestoisen ja tukevan Ukrainan tukivälineen valmistelut.
– Muuten se lankeaa yksittäisten jäsenmaiden kontolle, ja kuten on nähty, se ei välttämättä mene ihan tasapuolisesti, hän arvioi.