OAJ:ltä suorat sanat kesälomien siirtämisestä
Opetusalan ammattijärjestö OAJ on huolissaan opetusministerin ja RKP:n puheenjohtajan Anders Adlercreutzin ehdotuksesta siirtää koulujen kesälomia kahdella viikolla eteenpäin.
– On todella hämmentävää, että opetusministeri naulaa oman kantansa tähän asiaan matkailulla ja turismilla perustellen ja sitten sanoo, että opetusministeriö selvittää vaikutuksia. Silloin voi kysyä, millainenkohan selvitys sieltä on tulossa, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Adlercreutzin ehdotuksessa koulujen kesäloma alkaisi kesäkuun puolivälissä. Adlercreutz perustelee kantaansa muun muassa sillä, että siirto helpottaisi yritysten ja kotimaisen matkailun tilannetta.
Hänen mukaansa on haaste, kuinka houkutella elokuussa matkailevia eurooppalaisia Suomeen, jos kotimainen kysyntä loppuu koulujen alkaessa.
Salo muistuttaa, että koulujen kesälomien ajankohtaa pitäisi tarkastella ja selvittää nimenomaan koulutuksen ja oppimisen näkökulmasta.
Lukiolaisten Liitosta tuodaan niin ikään esille huoli siitä, toteutetaanko uudistukset varmasti koulu ensin.
– Se on asia, mistä toivon, että opetusministeri pitää huolta, koska koulutus on kuitenkin koulutusta, ja sen on tarkoitus tukea nuorten oppimista ja hyvinvointia, liiton puheenjohtaja Veikka Ormio kertoo.
Opettajien mielestä nykyinen lainsäädäntö koulujen kesälomista ei kaipaa muutoksia, Salo kertoo.
– Opettajien laaja näkemys on se, että kevätlukukausi koetaan pidemmäksi ja raskaammaksi jo nyt, jolloin oppimisen näkökulmasta pulmia alkaa olla kevätlukukauden lopulla.
Myös Adlercreutz myöntää, että lomien siirrossa olisi haasteita. Kevätlukukauden venymisen hän ratkaisisi esimerkiksi pidemmällä pääsiäislomalla.
Salo puolestaan näkee, että pääsiäisloman pidentäminen olisi ratkaisu ongelmaan, jota ei tällä hetkellä ole.
– Kyllä tämä keskustelu vaikuttaa sellaiselta hölmöläisen peiton jatkamiselta, eli siltä, että kun se johonkin muualle siirretään, niin sitten taas johonkin muualle pitää laittaa lisää.
Adlercreutzin ehdotukseen Lukiolaisten Liitto suhtautuu selvästi OAJ:tä avoimemmin.
– Me nähdään Lukiolaisten Liitossa, että tämä on mahdollisuus tarkastella muutenkin lukuvuoden rytmitystä.
Ormio tuo esille sen, että lomien uudelleenjärjestely ja esimerkiksi pääsiäisloman piteneminen voisi jaksottaa opiskelijoista raskaalta tuntuvaa kevätlukukautt. Pidempi pääsiäisloma voisi näin ollen keventää opiskelijoiden kevään työtaakkaa.
Ormio pitää myös positiivisena uudistuksen mahdollisuutta parantaa opiskelijoiden kesätyömahdollisuuksia.
– Se ei saa toimia uudistuksen lähtökohtana, mutta jos lukiolaisten kesätyömahdollisuudet paranevat sivutuotteena, niin se on tietenkin eduksi.
Ormio painottaa, että selvitystyö tulee tehdä huolellisesti ja mahdolliset muutokset ajan kanssa. Hän uskoo, että suurella ja konkreettisella muutoksella voisi olla odottamattomia seurauksia.
Pidennetyssä kevätlukukaudessa on esimerkiksi Ormion mukaan riski sille, etteivät opiskelijat kerkeä palautumaan kesälomalla tarpeeksi.
Salon mukaan opetusministeriö on laadukkaasti selvittänyt lomien siirtämistä 2000-luvun alussa, jolloin todettiin, että muutos olisi niin massiivinen koko koulutusjärjestelmään, ettei sitä olisi perusteltua toteuttaa.
– Jos perusopetuksen työajat muuttuvat, silloin on siirrettävä myös toisen asteen yhteisvalinnan aikataulua ja toisen asteen lukuvuotta. Ylioppilaskirjoitusten aikataulu on siirrettävä, ja se vaikuttaa aina korkeakouluihin saakka. Korkeakoulujen valinta-aikataulua ja niiden lukuvuotta on siirrettävä, Salo luettelee.
Ormion mukaan ylioppilaskirjoituksiin muutos voisi vaikuttaa siten, että lukukauden alussa opiskelijoille jäisi paljon vähemmän aikaa valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin.
– Se jää eri tahojen arvioitavaksi, pitääkö vaikka syksyn ylioppilaskirjoituksen ajankohtaa myöhentää. Tämä on asia, jossa ylioppilastutkintolautakuntaa ja koulutuksen järjestäjiä pitää kuulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kesälomien siirtämisestä selvityksen, jossa tarkastellaan muutoksen haasteita ja mahdollisuuksia.
– Kun selvitys on valmis, näemme, löydämmekö yhteisymmärryksen hallituksessa. Koska kyse on aloitteesta, joka ei sisälly hallitusohjelmaan, tarvitaan poliittisia keskusteluja asiasta, kun siihen asti pääsemme, Adlercreutz sanoo tiedotteessa.
Myös yksi ministerin perustelu muutokselle on se, että monille vanhemmille on helpompaa pitää lomaa heinä-elokuussa kuin kesäkuussa. Salon mukaan perustelu on ontuva, sillä joka tapauksessa lasten loma tulee olemaan huomattavasti vanhempien lomaa pidempi riippumatta kesäloman ajankohdasta.
Salo tuo myös esille sen, että kouluilla ja kunnilla on jo nyt varsin hyvin liikkumavaraa siinä, milloin syyslukukausi aloitetaan.
– Lainsäädännössä on määritelty vain kaksi asiaa. Koulujen päättymispäivä, eli koko Suomessa päättäjäispäivä on se sama lauantai. Toinen, mikä on säädetty, on se, että koulussa on työpäiviä 190 vuodessa.
Tämä tarkoittaa Salon mukaan sitä, että jo tällä lainsäädännöllä koulut voisivat aloittaa syyslukukauden elokuun puolivälissä esimerkiksi syys- ja joululomaa lyhentämällä.
Salon mukaan koulut alkoivatkin ennen pääasiassa elokuun puolivälissä, mutta liikkumavaraa on perheiden toiveista käytetty siihen, että on saatu esimerkiksi viikon pituinen syysloma.