Gazan aseleposopimuksen viimeisiä yksityiskohtia hiotaan vielä – Netanjahu kiitti Bidenia ja Trumpia
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kiitti keskiviikkona Yhdysvaltain väistyvää presidenttiä Joe Bidenia sekä tulevaa presidenttiä Donald Trumpia siitä, että he auttoivat saamaan aikaan sopimuksen panttivankien vapauttamiseksi Gazassa.
Netanjahu puhui Bidenin ja Trumpin kanssa keskiviikkona sen jälkeen, kun Israel ja äärijärjestö Hamas olivat päässeet sopimukseen panttivankien vapauttamisesta sekä aselevosta Gazassa. Asiasta kertoi Netanjahun kanslia.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Netanjahu itse huomioi sopimuksen syntyneen.
Netanjahun kanslian mukaan virallinen lausunto sopimuksesta sen sijaan julkaistaan vasta sen jälkeen, kun sopimuksen viimeisistäkin yksityiskohdista on saatu sovittua.
Pääministerin kanslia kertoi puoliltaöin julkaistussa tiedotteessa, että viimeisiä yksityiskohtia hiotaan paraikaa.
Neuvotteluja aselevosta ja panttivankien vapauttamisesta on ehditty käydä Qatarissa yhteensä kuukausien ajan.
Sopimuksen on määrä astua voimaan sunnuntaina 19. tammikuuta.
Ensimmäinen vaihe käsittää kuuden viikon aselevon, jonka aikana Hamasin on tarkoitus vapauttaa 33 israelilaista panttivankia. Vastineena Israelin on määrä vapauttaa palestiinalaisia vankeja.
Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy myös Israelin asevoimien vetäytymistä, jonka on tarkoitus edesauttaa vankienvaihdoissa sekä mahdollistaa se, että taisteluja paenneet gazalaiset pääsisivät palaamaan koteihinsa.
Gazaan on myös jatkossa määrä päästää aiempaa enemmän humanitaarista apua ja tarvikkeita esimerkiksi sairaaloiden toimintaa varten.
Sopimuksen toisen ja kolmannen vaiheen yksityiskohdat on määrä valmistella ensimmäisen vaiheen aikana. Neuvottelujen välittäjinä toimineet Qatar, Yhdysvallat ja Egypti valvovat sopimuksen toteutumista.
Gazassa tuhannet ihmiset lähtivät illalla kaduille juhlimaan aseleposopimusta.
Hamas sanoi lausunnossaan, että Gazan aseleposopimus on palestiinalaisten järkkymättömyyden ja Hamasin vastarinnan ansiota.
Israelissa kaduille lähteneet panttivankien omaiset olivat iloisia sopimuksesta, mutta ilmaisivat myös hermostuneisuutta siitä, saadaanko sopimus todella toteutettua loppuun saakka.
Israelin presidentti Isaac Herzog sanoi tv-puheessa, että sopimus oli oikea ratkaisu panttivankien saamiseksi kotiin.
– Tämä on oikea ratkaisu. Tämä on tärkeä ratkaisu. Tämä on tarpeellinen ratkaisu. Ei ole suurempaa moraalista, inhimillistä, juutalaista tai israelilaista velvollisuutta kuin tuoda poikamme ja tyttäremme takaisin, Herzog sanoi.
Israelin äärioikeistolaisena pidetty valtiovarainministeri Bezalel Smotrich puolestaan sanoi, että aseleposopimus on vaarallinen Israelin turvallisuudelle.
Israelin hallituksen on määrä keskustella sopimuksesta torstaina. Israelin hallituksessa tiedetään olevan ministereitä, jotka vastustavat minkäänlaista sopimusta Hamasin kanssa.
Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir on esimerkiksi julkisesti sanonut vastustavansa sopimusta. Hän on myös sanonut onnistuneensa Smotrichin kanssa aiemmin estämään sopimuksen syntymisen.
– Viime vuoden aikana olemme poliittisen valtamme avulla onnistuneet estämään sopimuksen toteutumisen kerta toisensa jälkeen, Ben-Gvir myönsi israelilaislehti Haaretzin mukaan.
Haaretz ja uutistoimisto Reuters ovat lisäksi kertoneet, että Ben-Gvir oli uhannut erota Netanjahun hallituksesta Gaza-sopimuksen vuoksi. Haaretzin mukaan hän oli myös pyrkinyt tiistaina houkuttelemaan valtiovarainministeri Smotrichin ilmoittamaan hänen kanssaan Netanjahulle, että kaksikko eroaa, jos sopimus syntyy.
Israelin oppositiojohtaja Yair Lapid on julkisesti sanonut tukevansa Netanjahua varmistaakseen, ettei hallitus kaadu, jos Ben-Gvir ja Smotrich eroavat.
Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut Gazassa reilun 15 kuukauden aikana yli 46 700 ihmistä. YK pitää Gazan viranomaisten lukuja luotettavina.
Israel alkoi moukaroida Gazaa lokakuussa 2023 sen jälkeen, kun Hamas oli tehnyt Israeliin yllätyshyökkäyksen, jossa sai israelilaisviranomaisten mukaan surmansa noin 1 200 ihmistä.
Lisäksi palestiinalaiset äärijärjestöt ottivat Israelista Gazaan noin 250 panttivankia. Panttivangeista 94 on edelleen Gazassa, ja Israelin asevoimien mukaan heistä 34 on jo kuollut.
Israelia on syytetty sotarikoksista Gazassa, minkä lisäksi esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on todennut tutkintansa perusteella Israelin toteuttaneen Gazassa palestiinalaisten kansanmurhaa. Israelin toimintaa tutkiva YK:n erityiskomitea on niin ikään sanonut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.
Israel on yli vuoden kestäneen verisen hyökkäyksensä aikana raunioittanut suuren osan Gazasta. YK:n kehitysohjelma UNDP kertoi lokakuussa, että noin 60 prosenttia rakennuksista ja noin 57 prosenttia maanviljelysalueista oli vahingoittunut tai ne oli tuhottu täysin. UNDP:n raportin mukaan ainakin yli 151 000 rakennusta oli kärsinyt vahinkoja.
Valtaosaa alueen kouluista on YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan hyödynnetty kodeistaan paenneiden majoittamiseen. Gazan kouluista 95 prosenttia on Unicefin mukaan kärsinyt vahinkoja tai tuhoutunut.
Lisäksi Israel on iskuillaan vahingoittanut tai tuhonnut alueen sairaaloita, ja esimerkiksi Gazan pohjoisosassa ei ole jäljellä enää yhtäkään toimintakuntoista sairaalaa.
Israel on myös tuhonnut muuta elintärkeää infrastruktuuria Gazassa.