Muraalit marssivat Suomeen – Taide peittää kerrostalojen seiniä
Keväällä se alkoi: muraalibuumi.
Kerrostalon seinän kokoisia maalauksia on nähty Suomessa ennenkin, mutta Helsingin Arabiaan toukokuussa valmistunut, kaupunkimaisemaa esittävä muraali pisti suuren lumipallon liikkeelle.
Arabian muraalia valokuvattiin ahkerasti sosiaaliseen mediaan. Moni toivoi vastaavia teoksia omaan kotikaupunginosaansa tai -kuntaansa.
Kesän ja syksyn aikana toiveita on toteutettu. Uusia muraaleja on valmistunut esimerkiksi eri puolille Helsinkiä, Turkua ja Vantaata.
Syyskuisen UPEA16-katutaidefestivaalin myötä seinämaalauksia tehtiin muun muassa Kemiin, Hämeenlinnaan, Vaasaan, Riihimäelle ja Hyvinkäälle.
Maalaamassa oli kansainvälisiä katutaiteilijoita, jotka festivaali toi Suomeen.
Suomalaisen katutaiteen keskuskaupungiksi on nimitetty Vantaata, jonka taidemuseo Artsin vetämä Seinähullu Vantaa -hanke tuottaa kaupunkiin lähivuosina tusinan uusia muraaleja.
Muraalin teettäminen vaatii paitsi taloyhtiön hyväksynnän, myös luvan kunnalta tai kaupungilta. Suojeltuihin rakennuksiin maalaukset eivät onnistu.
Muraalien aiheissa riittää valikoimaa. Esimerkiksi Helsingin Sörnäisissä sijaitsevaan kerrostaloon on maalattu psykedeelisiä kukkakuvioita, oululaiseen Kansan Tahdon taloon taas saamelaisten asemaa kommentoiva teos.
Ruotsalaisen Anders Sunnan maalaama teos kantaa talon nimeä: Kansan Tahto.
Oululaisen kulttuuriyhdistys Kulttuuribingon mukaan seinämaalauksen tarkoituksena on yksinkertaisesti tuoda taide lähemmäs ihmisiä.
Keskustassa sijaitsevan kerrostalon ohi kävelee päivittäin iso joukko kaupunkilaisia. Yhdistystä ja taiteilijaa yhdistävät paikalliskulttuurin, vaihtoehtoisuuden ja yhteisöllisyyden arvot.
Kuopiolaisen katutaideyhdistys Urbaanin ensimmäinen muraaliprojekti saatiin päätökseen elokuussa. Sen myötä Torikadulla sijaitsevan kerrostalon seinään ilmestyi värikäs kalakukko nimeltä Severi Gallus. Maalauksen toteutti Vantaa Street Art -ryhmä.
Urbaanin hallituksen jäsen Juuso Leskinen kertoo, että muraalista on tullut mukavaa palautetta. Viranomaisten kanssa ei ollut ongelmia, eikä kritiikkiä ole muutenkaan satanut niskaan.
Ainoat soraäänet kuultiin, kun maalauksen teko aloitettiin keskellä yötä nosturin selästä ja meteli häiritsi lähitalojen asukkaita.
– Puhumalla siitäkin selvittiin. Kiitos vain naapureille ymmärryksestä, Leskinen sanoo.
Hän kuvailee kalakukkoaihetta hieman pliisuksi ja toivoo, että varovainen aloitus tekisi katutaiteesta helpommin lähestyttävää. Leskinen muistuttaa, etteivät muraalit ole kaukana graffiteista.
– Muraalien suosion kasvu on tosi positiivinen juttu. Toivottavasti sitä ei irroteta liikaa muusta katutaiteesta ja aleta nähdä niin, että muraalit ovat hyvä asia, muu katutaide paha.
Kuopiossa on Suomen vanhin laillinen graffitiseinä.
Leskinen suosittelee muraaliin ihastuneille graffitiseinän teoksiin tutustumista. Hän uskoo porttiteoriaan: kalakukkomaalauksen näkemisen jälkeen voi siirtyä muun katutaiteen pariin.
Muraaleilla ja graffiteilla on usein samat maalaajat, vaikka tyyli voi hieman vaihdella.
– Olemme nyt avanneet pelin. Jos se on minusta kiinni, muraaleja tulee Kuopioon lisää, Leskinen sanoo.