Ministeri Saarikko koulutuswebinaarissa: "Lippu luokkaretkelle ei ole enää itsestäänselvyys – suomalaisen yhteiskunnan kantavin rakennusaine on ottanut 20 vuoden aikana takapakkia"
Suomalaisen yhteiskunnan yksi kantavimmista rakennusaineista on ollut koulutuksen tasa-arvoinen saavutettavuus.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) myöntää, että viimeisten 20 vuoden aikana tässä asiassa on otettu takapakkia.
– Matalasti koulutettujen vanhempien lapsista tulee matalammin koulutettuja. Maahanmuuttajat ja vammaiset kouluttautuvat matalammin kuin valtaväestö. Lippu luokkaretkelle ei ole enää itsestäänselvyys, hän muistutti Korkeakoulujen saavutettavuus -webinaarin puheenvuorossaan.
Koulutuksella on ministerin mukaan suora yhteys moniin muihin asioihin elämässä.
– 30-vuotailla naisilla eliniän odotteen ero on koulutettujen ja kouluttamattomien välillä 3,5 vuotta ja miehillä 5,5 vuotta, Saarikko mainitsee.
Tasa-arvo voi tiede- ja kulttuuriministerin mukaan toteutua vain ihanteen ja todellisuuden eron myöntämisen kautta.
Saarikon mielestä tärkeintä onkin nyt pohtia, miten teemme sosiaalisen nousun ajatuksesta taas perushyveen.
– Koulutus on tärkein tasa-arvoa tuottava instituutti. Tavoite on saada aikaan kokemus siitä, että minua tuetaan, minuun uskotaan ja voin mennä elämässä eteenpäin, ministeri luetteli.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelun.
Heinäkuun 2021 loppuun kestävässä hankkeessa tarkastellaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmista.
Annika Saarikon mukaan tasa-arvo ja koulutuksen saavutettavuus tukee laajemmin koko yhteiskunnan kehitystä.
– Määrällinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä 25-34-vuotiaista 50 prosentilla on korkeakoulututkintotutkinto. Vastikään syksyllä päätettiin yli 10 000 aloituspaikan lisäyksestä parissa vuodessa.
Saarikko korostaa, että hallitus pitää edelleen kiinni opintojen maksuttomuudesta. Tavoitetta tukee myös pian eduskuntaan menevä esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä.
– Vaille minkäänlaista tutkintoa jää yhä 16 prosenttia ikäluokasta. Oppilashuolto ja tukitoimet pitävät huolta koulutuksen läpäisemisestä. Oma henkilökohtainen koulutuspolku on tärkeä tekijä, ministeri muistuttaa.
Onnistumisen kokemusten ohella päättäjien tehtävä on kiinnittää huomiota myös opiskelijoiden hyvinvointiin.
– Iso teema on lasten ja nuorten mielenterveys. Huolet ja sairaudet ovat lisääntyneet. Alhaisen syntyvyyden maassa ei ole varaa tiputtaa yhtään nuorta kelkasta, ministeri huomautti.
Tasa-arvon saavutettavuuteen littyy Saarikon mukaan sekin, miten varmistetaan esimerkiksi ammattikoululaisten valmiudet jatkaa opintoja aammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
– Koulutusjärjestelmä saisi olla nykyistä läpinäkyvämpi. Kertoa, mitä osaamista mikin koulutus edellyttää. Hallitus valmistelee koulutuspoliittista selontekoa, joka julkaistaan helmikuussa. Siinä linjataan, mihin suuntaan järjestelmää viedään.