Ministeri Jari Leppä loi uskoa ilmastonmuutoksen torjuntaan Ratkaisujen kiertueen avauksessa: ”Olemme mittaamme suurempia maailmalla – ei ahdistuta, vaan otetaan tästä  hyöty irti”

– Me suomalaiset olemme tehneet ilmastonmuutoksen torjumiseksi erittäin paljon. Tuodaan esille niitä toimia mitä on tehty ja ollaan tekemässä. Käydään keskustelua mitä voimme vielä tehdä. Ja tehdään se niin, että siitä myös taloudellisesti hyödymme.

Ministeri Jari Leppä (kesk.) avasi ilmastoratkaisuihin keskittyvän maan laajuisen kiertueen maanantaina Savonlinnassa vahvalla viestillä erityisesti tuottajien ja metsänomistajien suuntaan.

Lepän mielestä suomalaisilla tuotteilla, palveluilla ja uudella teknologialla on kysyntää ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa.

Yksikään maa maailmassa ei hänen mukaansa tunne metsiään niin hyvin Suomi.

– Olemme mittaamme suurempia maailmalla. Ei ahdistuta, vaan otetaan tästä hyöty irti. Luonnonvara-ala on näissä kysymyksissä ratkaisijan roolissa, vakuutti ministeri.

Leppä totesi ministeriön organisoiman kiertueen lähteneen liikkeelle yhteisen tavoitteen teemalla.

– Ei näitä asioita voi hoitaa kuntoon pelkästään valtionhallinnon toimesta. Erityisryhmät, nuoret, tutkijat, yritysvierailut. Kaikki ne, joiden kanssa tänäänkin on oltu tekemisissä täällä Savonlinnassa, hän viittasi avauspäivän ohjelmaan Savonlinnan seudulla.

Ministeri uskoo ilmastonmuutoksen torjunnassa kannustimien voimaan.

Mitään suurta hyppäystä rahoitustasoon tai kertaluontoista pottia ei ole kuitenkaan välittömästi luvassa.
–  Luonnonvara-ala tarvitsee lisää tutkimusta. Ei voi olla niin, että Suomen rahoitusta pienennetään kun teemme oikeita asioita. Kunnianhimo ja vaatimukset pitää olla aina samalla tasolla, hän painottaa.

Globaali yhteistyö on ilmastonmuutoksen torjunnassa kaiken a ja o.

Ministerin mielestä on silti ensin hyvä tehdä selväksi, mistä päästöt Suomessa syntyvät ja mitä niiden ehkäisemseksi ollaan tekemässä.

– Kaikista Suomen päästöistä peräti 74 prosenttia tulee energiasektorilta. Se pitää korvata tehokkaammalla metsien käytöllä ja uusilla innovaatioilla. Niistä voisi esimerkkinä mainita vaikkapa uuden taimienlisäyslaboratorion, hän mainitsi

Yhtenä ratkaisuna Savonlinnan tilaisuudessa nostettiin esiin myös metsien pitäminen mahdollisimman terveinä.

Kirjanpainajatoukkien aiheuttamat tuhot ovat aiheuttaneet tarpeen kaataa puita juuri silloin kun kasvu on parhaimmmillaan.

Ministeri Leppä tunnusti ongelman vakavuuden.

– Tämä on yksi viheliäisimmistä ongelmista, joka on sekoittanut muun muassa Saksan puumarkkinoita. Hyönteistuholakia pitää arvioida uudelleen, hän lupasi omanan toimenpiteenään.

Lepän mielestä ruokaturva muodostaa tärkeän osan kestävää kehitystä ihan maailmanlaajuisesti.

– Emme voi tietää, mistä kaukaa tuotu ruoka on on tehty. Juuri Berliinissä käydessäni kuulin että Saksa panostaa ruokaomavaraisuuteen. Ei ole sattumaa että myös Kiina ostaa koko ajan viljelysmaata ympäri Eurooppaa.

Luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi ministeri nosti esiin konkreettisina asioina lehmän ja raivaussahan.

– Jos ei lehmiä olisi, niin maaperä olisi armotonta puskaa.

Yleisö oli kiinnostunut myös siitä, onko hallitus satsannut tosissaan valkuaiskasvien viljelyyn.

Ministerin mukaan jatkossa tarvitaan entistä parempia kannusteita, jotta tattarien ja härkäpapujen viljelystä saadaan kannattavaa.

– Tämä on ehdoton huolenaihe. Valkuaisrehuomavaraisuutta pitää kohentaa koko Euroopassa. Kuten kasvinjalostusta ja tuotekehitystä viljan osalta myös.

Avustusten kohdentaminen puutaloille on myös yksi keino.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Puurakentaminen mainittiin myös yhtenä ratkaisukeinona kohti ilmastoystävällisempää ympäristöä.

Jari Lepän mukaan rakennusmääräyksiä on saatu helpotettua jo useamman hallituksen aikana.

– Nythän on mahdollisuus rakentaa puusta myös kerrrostaloja. Avustusten kohdentaminen puutaloille on myös yksi keino. Puukouluja ja -päiväkoteja on rakennettu jo pitkään, mutta paljon on vielä tekemistä.

Lentoliikenteen osalta Leppä nosti esiin myös uusia mahdollisuuksia kantaa vastuuta ilmastosta.

– Moottori ei ole lentämisessä ongelma vaan se mikä siinä palaa. Mielenkiintoista nähdä, mitä esimerkiksi vedyllä saadaan aikaan, minsiteri pohtii

Ratkaisujen kiertueen avauksessa pääsi omassa alustuksessaan ääneen myös Etelä-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

Kallion mielestä lihansyönnistä luopuminen ja sen vertaaminen menneisiin vuosikymmeneen ei tilannetta ainakaan pelasta.

– 1950-luku on erittäin huono vertailukohta. Elintaso on kasvanut ja kulutus on muuttunut. Kasvisten ja marjojen kulutus on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja naudanlihan kulutus laskenut 70-luvulta. Ei meidän pidä pidä ruoskia ja syyllistää itseämme sellaisilla asioilla.

MTK peräänkuuluttaakin vastuullisuutta koko elintarvikeketjun läpi.

– Vain kannattava maatalous voi tehdä ilmastotekoja, toiminnanjohtaja muistutti.

Kallio esitteli omaa neljän kohdan ohjelmaa perusteluineen ilmastotekojen edistämiseksi.

– Päästöt alas tutkimuksen avulla. Sidonta ylös, koska kasvit sitovat sitä enemmän hiiltä mitä paremmin ne kasvavat. Uusiutuvat energiamuodot tilalle, koska biokaasussa on nyt momentum. Sopeutumista ja hyvää huolenpitoa, sillä esimerkiksi lehmä ei päästä hiiltä enemmän kuin mitä se syö.

Suomalaisen maatalouden vahvuutena hän nosti esiin esiin hajautetun tuotannon mallin.

– Jos tulee joku vakava eläintauti, niin keskittäminen on huono asia.

Myös paljon puhuttu ja ympäristöä kuormittava ruokahävikki pitäisi niinikään vihdoin saada kuriin.

– Suomessa se on 15 ja maailmalla jopa 30 prosenttia. Mistä se kertoo että näin paljon heitetään hukkaan. Onko ruoka liian halpaa, Kallio aprikoi.