"Meillä ei ole mitään kategorista päätöstä" – Mielipidekyselyitä tekevät yhtiöt kiistävät syyllistyvänsä ikäsyrjintään
Mielipidekyselyitä tekevät yhtiöt kiistävät syyllistyvänsä ikäsyrjintään, vaikka yhtiöiden kuukausittaisissa poliittisissa kannatuskyselyissä osallistujien yläikäraja onkin asetettu 79 vuoteen.
Vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo kiinnitti elokuussa Helsingin Sanomissa julkaisemassaan mielipidekirjoituksessa huomiota kyselytutkimusten ikärajoihin. Hänen mielestään varttuneimpien kansalaisten mielipiteet jäävät vaille huomiota kyselytutkimusten ikärajojen vuoksi.
Sekä Taloustutkimuksen että Kantar Publicin tutkimusjohtajat korostavat, että kyselyt tehdään asiakkaiden esittämien toimeksiantojen mukaisesti.
– Me teemme monia tutkimuksia, joissa on yli 80-vuotiaita mukana, muun muassa Suomen Punaisen Ristin vuosittain tehtävän yksinäisyysbarometrin, jossa on mukana 15–84-vuotiaita, Taloustutkimuksen Tuomo Turja sanoo STT:lle.
– Jos kyselyihin halutaan yli 80-vuotiaita vastaajia, heitä kyllä haastatellaan. Meillä ei ole mitään kategorista päätöstä, että yli 80-vuotiaita ei haastateltaisi, hän jatkaa.
Kantar Publicin Sakari Nurmelan mukaan Helsingin Sanomille tehtävä kuukausittainen puoluekannatuskysely on ainoa kysely, jossa yhtiöllä on yli 79-vuotiaat poissulkeva ikäraja.
– Esimerkiksi, kun tutkimme eläkeläisjärjestöille ikäihmisten ajatuksia, niin siinä ikärajana on 55–84 vuotta, Nurmela sanoo.
Turjan ja Nurmelan mukaan kuukausittaisten puoluekannatuskyselyiden ikäraja johtuu siitä, että kyselyt tehdään osana laajaa puhelinhaastattelujen sarjaa, jonka yhteydessä toteutetaan muidenkin tilaajien kyselyjä.
– Ikäraja 18–79 on kompromissi, joka sopii kaikille. Se ei ole pelkästään kiinni meistä. Tässä on mukana myös muita osapuolia omine intresseineen. Tällaisella yhteistutkimuksella saadaan kohtuullisemmin kustannuksin palveltua näitä kaikkia tarpeita, Nurmela sanoo.
Nurmelan mukaan yli 79-vuotiaiden sisällyttäminen kuukausittaisiin kyselyihin nostaisi niiden kustannuksia, koska 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien kansalaisten yhteystietojen saaminen Väestörekisterikeskuksesta pitää perustella erikseen.
Viime kevään eduskuntavaaleissa oli lähes 328 000 yli 79-vuotiasta äänioikeutettua. Kun kaikkiaan äänioikeutettuja oli vajaat 4,3 miljoonaa, yli 79-vuotiaiden osuus kaikista äänioikeutetuista oli noin 7,7 prosenttia.
Vaikka yli 79-vuotiaiden näkemykset puuttuvatkin kuukausittaisista puoluekannatuskyselyistä, se ei Turjan ja Nurmelan mukaan vääristä kyselyiden tulosta.
Tutkimusjohtajat perustelevat tätä sillä, että molempien yhtiöiden viimeiseen ennen vaaleja julkistettavaan kannatuskyselyyn haastatellaan myös yli 79-vuotiaita, eivätkä näiden kyselyjen tulokset merkittävästi poikkea edeltävien kuukausittaisten kyselyjen tuloksista.
Yli 79-vuotiaiden sisällyttämistä kuukausittaisten kannatuskyselyiden vastaajiin on perusteltu muun muassa sillä, että nykyisin yli 79-vuotiaat ovat keskimäärin hyväkuntoisempia ja aktiivisempia kansalaisia kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Turjan ja Nurmelan mukaan tämä tosiseikka on tutkimusyhtiöissä tiedostettu ja siitä on keskusteltu eri viiteryhmien kanssa.
– Uskon, että tämä ikäraja tulee varmasti jossain vaiheessa muuttumaan. Sitä en osaa sanoa, millä aikavälillä se tapahtuu, Turja sanoo.