Marja-alan ihmiskauppavyyhti on johtanut korruptiotutkintaan Thaimaassa – Entisten ministereiden ja virkamiesten epäillään saaneen rahaa thaipoimijoiden lähettämisestä Suomeen
Thaimaassa kahta entistä ministeriä ja kahta korkea-arvoista työministeriön virkamiestä epäillään korruptiosta. Suomen poliisilla on osuutta asiaan, sillä se on antanut todistusaineistoa Thaimaan viranomaisille.
Asiasta kertovat useat thaimaalaiset mediat. Viranomaisyhteistyö on vahvistettu STT:lle.
Korruptioepäilyt kytkeytyvät epäiltyyn thaimaalaisten marjanpoimijoiden riistoon ja hyväksikäyttöön Suomessa. Syyttäjä on nostanut syytteet törkeästä ihmiskaupasta marja-alan yritysten Kiantaman toimitusjohtajaa ja Polarica Marjahankinta Oy:n entistä toimitusjohtajaa vastaan. Samalla syytteet sai molempien thaimaalainen liikekumppani, jota marjayritykset ovat käyttäneet saadakseen poimijoita Suomeen. Kaikki kolme kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
Thaimaassa käynnistyneessä tutkinnassa epäillään, että marjanpoimijoiden Suomeen tulon taustalla on korruptiota. Thaimaan poliisin erikoistutkintayksikkö (Department of Special Investigation, DSI) kertoi tammikuussa, että kahta entistä ministeriä ja kahta työministeriön korkea-arvoista virkamiestä vastaan aiotaan nostaa syytteet virkarikoksista. Syytteet koskevat lahjuksen ottamista. DSI ei nimennyt epäiltyjä lausunnossaan.
Asiasta muun muassa uutisoineen Bangkok Postin mukaan epäilty nelikko on hyötynyt taloudellisesti siitä, että thaimaalaisia poimijoita päätyy Suomeen töihin. DSI epäilee heidän vaatineen thaimaalaiselta työnvälittäjältä kaikkiaan 36 miljoonaa Thaimaan bahtia eli runsaat 900 000 euroa vastineeksi, jotta thaimaalaisten työntekijöiden järjestäminen Suomeen luonnonmarjoja poimimaan hyväksytään. Rikosepäily koskee vuosia 2020–2023.
DSI:n mukaan työnvälittäjän piti maksaa ministereille ja virkamiehille noin 3 000 bahtia eli noin 76 euroa jokaisesta Suomeen päätyneestä poimijasta. Työnvälittäjän taas sanotaan vaatineen summan niin sanottuna kynnysrahana kultakin noin 12 000:lta Suomeen matkanneelta poimijalta. Näin ollen marjanpoimijoiden epäillään joutuneen maksamaan kaikkiaan noin 36 miljoonaa bahtia muiden maksujen ohella epäillyn rikoksen tekoaikana eli vuosina 2020–2023.
DSI kertoi sillä olevan todisteita, joiden perusteella nelikkoa epäillään rikoksista. DSI:n mukaan osa todisteista on peräisin suomalaisviranomaisilta.
Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti jo vuonna 2022 yhteistyöstä DSI:n kanssa. KRP kertoi pyytäneensä Thaimaan viranomaisilta oikeusapua marja-alan rikostutkinnassa ja että DSI oli suorittanut Bangkokissa muun muassa etsintöjä yhteistyössä KRP:n rikostutkijoiden kanssa.
DSI kertoi tammikuussa, että se ja syyttäjä olivat sopineet syytteiden nostamisesta kansallisen korruption vastaisen komission NACC:n kanssa. Tammikuussa DSI kertoi Bangkok Postin mukaan myös tapauksen siirtymisestä NACC:n käsiteltäväksi, koska se koskee poliittisia viranhaltijoita ja valtion virkamiehiä, mikä kuuluu NACC:n toimivallan alle.
Vuosina 2020–2023 Thaimaan työministerinä toimi United Thai Nation -puolueen Suchart Chomklin. Hän on kiistänyt saaneensa lahjuksia tai osallistuneensa ihmiskauppaan.
Suchart Chomklin kertoi tammikuussa muun muassa Nationin ja Bangkok Postin mukaan, että hän nostaa kanteen kolmea DSI:n työntekijää vastaan virkarikoksista. Entisen ministerin mukaan DSI:n työntekijät käyttivät toimivaltaansa väärin ja ahdistelivat häntä lahjussyytöksistä. Bangkok Post kertoi tammikuussa, että Suchartin syytökset koskevat DSI:n entistä päällikköä ja kahta nykyistä virkailijaa.
Vaikka DSI ei nimennytkään epäiltyjä tammikuun lausunnossa, aiheutui Suchart Chomklinin mukaan hänelle mainehaittaa siitä, että DSI kertoi, mitä ajankohtaa rikosepäilyt koskevat. Kyseinen ajankohta viittasi entisen ministerin mukaan selkeästi siihen, että hän on yksi neljästä epäillystä.
Lisäksi hän kertoi tammikuussa, että pitää DSI:n ilmoitusta rikosepäilystä poliittisena vainona ja ettei poliisi ollut kuullut häntä missään vaiheessa.
Bangkok Postin mukaan entinen ministeri kertoi, että häntä vastaan esitetyt syytökset ovat tulleet työnvälittäjältä, joka on joutunut oikeustoimien kohteeksi Suomessa. Hän väittää kyseisen naisen vierittäneen syytä muille vapautuakseen.
Työministeriön kansliapäällikkö Phairoj Chotiksathien puolestaan kiisti tammikuussa uutissivusto Thaigerille lahjusväitteen. Lahjussyytösten alkuperästä kysyttäessä hän kertoi, että Suomesta saadut tiedot viittaavat siihen, että joukko työnvälittäjiä veloitti työntekijöitä väittäen maksun menevän kahdelle valtion virkamiehelle. Hänen mukaansa työministeriö ei liity asiaan.
– Meillä ei ole mitään tietoa, että keille he ovat maksaneet. Kyseessä on epämääräinen syytös. Uutinen on vahingoittanut ministeriön mainetta, hän sanoi Thaigerille.
Kansliapäällikkö kertoi, että ministeriö nostaa syytteen lahjussyytöksiä esittänyttä tahoa vastaan, jos tämän väitteet lahjuksista osoittautuvat perusteettomiksi. Hänen mukaansa syytöksiä esittänyt henkilö on ollut poliisilla kiinni otettuna Suomessa, mutta sittemmin vapautettu. Kyseinen henkilö on väittänyt työministeriön saaneen maksuja työnvälittäjältä, kansliapäällikkö kertoi. Hänen mukaansa väitteiden tueksi ei ole löytynyt todisteita.
Suomessa marja-alan vyyhdissä syyttäjät nostivat alkuvuodesta syytteet Kiantaman toimitusjohtajaa Vernu Vasuntaa, Polarica Marjahankinta Oy:n entistä toimitusjohtajaa Jukka Kristoa ja heidän thaimaalaista liikekumppaniaan vastaan. Vasunta sai syytteet 56 ihmiskaupasta, Kristo 77 ihmiskaupasta. Thaimaalaisepäilty on kanssasyytettynä molempien jutuissa.
Kristo ja thaimaalaisepäilty ovat olleet vangittuina tutkinnan aikana, mutta vapautuneet sittemmin tutkintavankeudesta. Kaikki kolme epäiltyä ovat kiistäneet syyllisyytensä.
Lapin käräjäoikeus aloittaa Kiantama-haaran käsittelyn toukokuussa valmisteluistunnolla. Polarica-kokonaisuuden käsittely alkaa elokuussa.
Epäiltyjen rikosten asianomistajina eli uhreina on joukko thaimaalaisia marjanpoimijoita, joiden epäillään joutuneen Suomessa työskennellessään pakkotyöhön ja muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Epäillyt teot tapahtuivat toissa vuonna eri puolilla Suomea.
Poliisi epäilee ihmiskauppaa myös kolmannessa suuressa marja-alan yhtiössä. Arctic Group -yritysten toimitusjohtaja Janne Naapanki vangittiin viime syksynä epäiltynä vuoden 2023 poimintakaudella tapahtuneesta ihmiskaupasta. Hän on sittemmin vapautunut tutkintavankeudesta ja kiistänyt asianajajansa välityksellä kaikki häneen kohdistuvat rikosepäilyt.
Tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen Helsingin poliisista ei yksilöi epäiltyä, mutta sanoo, että suomalaiseen marja-alan yritysryppääseen ja sen eri toimijoihin kohdistuva tutkinta on laajentunut koskemaan myös vuoden 2022 poimintakautta. Asiassa epäillään nyt törkeää ihmiskauppaa.
Epäiltyinä on kymmenkunta ihmistä ja asianomistajia, eli epäillyn rikoksen uhreja, on satakunta. Kortelainen sanoo, että poliisi työskentelee parhaillaan Thaimaassa olevien asianomistajien tavoittamiseksi.
Myös Suomessa on tutkittu marja-alaan liittyvää epäiltyä korruptiota. KRP:n loppuvuonna valmistuneessa tutkinnassa toisena epäiltynä on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Sorainen. Häntä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta osana laajaa marja-alan ihmiskauppatutkintaa. Toista henkilöä epäillään törkeästä lahjuksen antamisesta.
Poliisi on kertonut epäilevänsä, että lahjuksen avulla on helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja. Asian syyteharkinta on kesken.
Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on ollut vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain tulee. TEM pidätti Soraisen virastaan toissa vuoden marraskuussa.
Sorainen on kiistänyt häneen kohdistuvat rikosepäilyt samoin kuin lahjuksen antamisesta epäilty.
Maaliskuussa Suomen ulkoministeriö ilmoitti, että se on päättänyt keskeyttää luonnonmarjanpoimijoiden Schengen-viisumihakemusten vastaanoton Thaimaassa. Keskeytys koskee kaikkia hakijoita Suomen Bangkokin-suurlähetystön toimipiiriin kuuluvissa maissa eli Thaimaassa, Kambodzhassa ja Myanmarissa, ulkoministeriö kertoo. Tämä tarkoittaa, ettei näistä maista tuleville luonnonmarjanpoimijoille myönnetä Schengen-viisumeja kesän satokaudeksi.
Ulkoministeriön linjauksen taustalla ovat luonnonmarja-alalla esiintyneet laajat väärinkäytökset.
Viisumin myöntäminen luonnonmarjanpoimintaan on perustunut oletukseen, että poimijat tulevat maahan turismiin verrattavassa tarkoituksessa, keräävät marjoja jokaisen oikeudella ja voivat vapaasti myydä keräämänsä luonnontuotteet. Ulkoministeriön mukaan on kuitenkin ilmeistä, ettei alalla vallitseva käytäntö vastaa tätä oletusta.
– Nämä erilaiset väärinkäytökset ovat alalla systeemisiä. Kyse ei ole yhdestä tai kahdesta yrityksestä. Jos me emme tällaista saamaamme kumuloituvaa tietoa ottaisi vakavasti, silloin me kyllä olisimme itse hyvin lähellä virkavirhettä, sanoi tuolloin ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner STT:lle.
Ulkoministeriön mukaan hallituksen tavoitteena on löytää luonnonmarjanpoimijoiden maahantuloon toimiva pitkän aikavälin ratkaisu satokaudesta 2025 eteenpäin.