Määrätäänkö myös Cannonball lakkautettavaksi? Oikeudenkäynti alkaa valmisteluistunnolla Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa

Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti moottoripyöräjengi Cannonballin lakkauttamiskanteesta valmisteluistunnolla. Valmisteluistunnossa muun muassa sovitaan varsinaisen pääkäsittelyn ajankohdasta.

Cannonballin ja sen alayhdistyksen Squad 32:n lakkauttamista vaativat syyttäjät. Heidän mukaansa Cannonball on rekisteröimätön yhdistys, jonka toiminnan määräävänä ja pääasiallisena tarkoituksena on rikosten tekeminen. Näin ollen se syyttäjien mukaan toimii olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja ja on yhdistyslaissa tarkoitettu kielletty yhdistys.

–  Cannonballin toiminnan tarkoituksena on rikollisin keinoin – erityisesti huumausaine- ja ryöstö/kiristysrikoksilla – hankkia taloudellista hyötyä. Rikollinen toiminta on ollut jatkuvaa ja pitkäaikaista, syyttäjien lakkauttamiskanteessa kirjoitetaan.

Syyttäjien mukaan Cannonballin lakkauttaminen on välttämätöntä yleisen edun ja turvallisuuden sekä pakottavan yhteiskunnallisen tarpeen takia.

–  Järjestäytyneen rikollisryhmän lakkauttaminen on tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa rikollisuuden torjumiseksi — Järjestäytynyt rikollisuus ei voi sisältyä yhdistymisvapauteen, syyttäjät sanovat.

Syyttäjät ovat myös vaatineet Cannonballin ja Squad 32:n asettamista heti väliaikaiseen toimintakieltoon. Käräjäoikeuden mukaan ratkaisu toimintakiellosta annetaan todennäköisesti valmisteluistunnon jälkeen, ennen pääkäsittelyn alkamista.

Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan Cannonball on vuonna 1991 Helsingissä perustettu moottoripyöräjengi, joka on sittemmin laajentunut valtakunnalliseksi. Suomen lisäksi sillä on osastot Virossa ja Thaimaassa.

Syyttäjien lokakuussa käräjäoikeuteen toimittaman lakkauttamiskanteen mukaan Cannonballia ja Squad 32:ta johtaa Esko Eklund. Marraskuussa antamassaan kirjallisessa vastauksessa Eklund kieltäytyi millään tavoin kommentoimasta Cannonballia tai Squad 32:ta tai mahdollista asemaansa niissä.

Sen sijaan kaksi muuta miestä toimitti oikeuteen väliintulohakemuksen, jossa toinen heistä sanoo olevansa Cannonballin presidentti ja toinen sen jäsen. He vaativat lakkauttamiskanteen hylkäämistä ja sanovat, että Cannonball ei ole yhdistyslaissa tarkoitettu kielletty yhdistys, vaan moottoripyöräkerho, jonka lähes 200 jäsenestä suurella osalla ei ole rikosrekisteriä.

Eklundin vastauksessa vedottiin itsekriminointisuojaan, koska hän oli samaan aikaan tutkinnassa Cannonballiin liittyvistä rikosepäilyistä. Tammikuussa Päijät-Hämeen käräjillä alkoi laajan Cannonball-huumejutun käsittely, jossa Eklund on pääsyytettynä. Siinä oikeudelle toimittamassaan ennakkovastauksessa Eklund sanoo, ettei ole nyt tai ollut väitettyjen rikosten tekoaikaan Cannonballin johtaja, vaan kertoo vetäytyneensä kerhon toiminnasta vuonna 2019.

Eklundin avustaja kertoi STT:lle viime viikolla sähköpostitse, että koska lakkauttamisoikeudenkäynti ei koske Eklundia, Eklund tai hän ei aio saapua paikalle valmisteluistuntoon.

Syyttäjien mukaan Cannonball on hierarkkisesti järjestäytynyt ja sen organisaatiorakenne on tyypillinen järjestäytyneille rikosryhmille. Liiveistä ilmenee jokaisen asema yhdistyksessä, ja ryhmän tunnuksia käytetään myös rikoksia tehdessä, kanteessa sanotaan.

Syyttäjien mukaan Cannonball ja sen jäsenet varustautuvat jatkuvasti ampuma-aseilla, mistä kertovat lukuisat takavarikot ja tuomiot aserikoksista. Ylipäänsä Cannonballin jäsenten saamat, pääsääntöisesti vakavista rikoksista langetetut tuomiot ovat syyttäjien mukaan selvä osoitus lain ja hyvien tapojen vastaisesta toiminnasta.

Syyttäjät vetoavat myös siihen, että Cannonball on oikeuskäytännössä jo useiden vuosien ajan katsottu lainvoimaisesti järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi. Tästä on myös korkeimman oikeuden ratkaisu viime vuoden lokakuulta, joka koski huumerikoksia Cannonballin Ulvilan-osastossa.

Cannonballin edustajina esiintyvien miesten vastauksessa käräjäoikeudelle sanotaan, ettei Cannonballin hierarkia poikkea millään tavalla muista moottoripyöräkerhoista. Myös ulkoiset tunnusmerkit ovat vastauksen mukaan tavanomaisia moottoripyöräkerhoille.

Vastauksessa kiistetään myös, että Cannonball olisi varustautunut aseellisesti.

–  Kantajan kanteessaan nimeämät tuomioistuinratkaisut koskevat yksittäisiä henkilöitä. Ratkaisujen osalta on tärkeää huomata myös se, että mitään liityntää CMC:hen ei olla pystytty osoittamaan kuin murto-osassa tapauksista, vastauksessa kirjoitetaan.

Suomessa yhdistyksen lakkauttaminen on erittäin harvinaista, mutta viime vuosina siitä on saatu muutamia oikeuden ratkaisuja.

Cannonballin lakkauttamiskanteessa syyttäjä nostaa esiin korkeimman oikeuden (KKO) syksyltä 2020 peräisin olevan ennakkopäätöksen, jolla uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) määrättiin lakkautettavaksi. Sitä ennen myös Pirkanmaan käräjäoikeus ja Turun hovioikeus olivat olleet PVL:n lakkauttamisen kannalla.

Vastauksessaan lakkauttamiskanteeseen Cannonballin edustajiksi ilmoittautuneet miehet sanovat, ettei PVL:n toimintaa ja tarkoitusta voi miltään osin verrata Cannonballiin.

Viime vuoden keväällä Itä-Uudenmaan käräjäoikeus puolestaan julisti rikollisryhmä United Brotherhoodin (UB) lakkautetuksi. Tammikuussa Helsingin hovioikeus piti päätöksen voimassa. Hovituomio ei ole vielä lainvoimainen, ja siihen voi edelleen hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.