Luonnonvarat kestävään käyttöön, osaamista kaikkialle maahan ja Suomi avaruusaikaan – Kulmuni esitti keinoja investointien saamiseksi Suomeen
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mielestä Suomi voi olla jatkossakin korkeaan osaamiseen, teknologiaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjaava hyvinvointiyhteiskunta, jos se vain saa jatkossa paremmin investointeja.
Kulmuni julkaisi torstaina oman strategisen investointiohjelmansa, jolle hän oli antanut nimeksi presidentti Urho Kekkosta mukaillen ”Onko maallamme rohkeutta tehdä valintoja?”.
Kulmuni kantoi huolta siitä, ettei Suomi ole onnistunut kasvattamaan maahan kohdistuvia investointeja kymmeneen vuoteen. Investoinnit ovat hänen mukaansa kaiken pohja sille, että Suomessa on työpaikkoja ja elinvoimaa jatkossakin.
Hän myös muistutti, että Suomen taloustilanne on koronapandemian jäljiltä ihan eri tilanteessa kuin kesällä 2019, jolloin nykyistä hallitusohjelmaa tehtiin.
– Siksi tarvitaan tällainen ohjelma. Suomella pitää olla strateginen näky, visio, investointien vauhdittamiseksi tuottavuutta lisääviin kohteisiin ja alueellisesti tasa-arvoisella tavalla.
Hänen mielestään EU:n jälleenrakennusrahastosta saatavat noin 3 miljardia euroa tulisi käyttää erityisesti investointeihin.
Kulmuni jakoi investointiohjelmansa kolmeen pääpointiin: luonnonvaroihin, osaamiseen ja teknologiaan.
Yhtenä merkittävimpänä asiana luonnonvarojen osalta Kulmuni mainitsi metsäteollisuuden uudet investoinnit. Hän piti tärkeänä, että etenkin muoville etsitään ympäristöystävällisempiä korvaustapoja esimerkiksi puusta.
Vireillä olevat useat biotehdashankkeet eivät Kulmunin mielestä vaaranna metsien hiilinielun kestävyyttä, koska metsien kasvua voidaan hoitotoimin merkittävästi vahvistaa nykyisestä.
Biotehtaiden lisäksi Suomessa pitäisi vauhdittaa myös puurakentamista. Se mahdollistaa merkittävästi viennin ja työpaikkojen lisäämistä, keskustajohtaja uskoi.
Kulmuni myös korosti, että metsäteollisuuden sivuvirroista voidaan löytää merkittäviä fossilisia energialähteitä korvaaville uusiutuville polttoaineille. Valtion tulee hänen mukaansa tukea näitä hankkeita ja hakea niille EU-rahoitusta.
Mahdollisuuksia hän näki myös biokaasussa, joka voisi vähentää liikenteen hiilipäästöjä huomattavasti.
Kulmunin mukaan Suomesta voitaisiin saada myös merkittävä akkuklusteri lisääntyviä sähköautomarkkinoita varten. Hän kiirehtisi suomalaisia litium- ja kobolttikaivoshankkeita muun muassa Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Myös akkujen tuotantoa pitäisi saada Suomeen, Kulmuni painotti.
Investointeja hänen mielestään olisi saatava myös vetyteknologiaan ja uusiutuvan energian kehittämiseen.
Hankkeiden onnistuminen vaatii osaamista ja koulutusta, jota Kulmunin mukaan täytyy saada kattavasti eri puolille Suomea. Panoksia pitäisi saada myös tuotekehitykseen ja innovointiin.
Hän kiitteli edellistä tiede- ja kulttuuriministeriä Hanna Kososta (kesk.) useista uusista koulutusmahdollisuuksista, jotka osaltaan tuovat osaamista kaikkialle maahan.
– Tämän kaltaisilla päätöksillä luodaan uusia tulevaisuudennäkymiä alueille, Kulmuni kehui.
Suomen pitäisi Kulmunin mielestä tavoitella maailman kärkeä myös 5g-teknologiassa. Se avaa hänen mukaansa ”huikeita” mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Hän myös vaati laajakaistan ulottamista koko Suomeen. Se mahdollistaisi etätöiden tekemisen kaikkialla maassa.
Kulmuni väläytti myös suomalaisten mahdollisuuksia avaruusteknologiassa. Hänen mielestään Suomi pitäisi saada avaruusaikaan luomalla erillinen avaruushallinto ja avaruuspolitiikka kehittämään pelisääntöjä ja teknologista osaamista.
Kulmuni korosti Suomesta löytyvän huipputason osaamista avaruuden ja ilmakehän tutkimuksessa. Hän myös muistutti, että ala houkuttelee paljon yksityisiä toimijoita muun muassa piensatelliittien ja laukaisupalveluiden kehittämiseen.
– Voiko olla niin, että sisunautit ja Suomesta laukaistut miehitetyt avaruuslennot ovat tulevaisuutta, Kulmuni kysyi.
Kulmuni tavoittelee jatkoa keskustan puheenjohtajana keskustan puoluekokouksessa Oulussa 4.–5. syyskuuta 2020.
Muut ehdokkaat puolueen puheenjohtajaksi ovat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen sekä yrittäjä Ilkka Tiainen.