Lindström varoittaa vankien radikalisoitumisesta – "Suomi ei ole enää mikään lintukoto"
Vankien radikalisoituminen ei ole Suomessa vielä merkittävä ilmiö, mutta siihen tulee varautua, työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo.
Ministeri totesi medialle tänään Suomenlinnan avovankilassa, että turvapaikanhakijoiden joukossa on myös rikollisia, jotka aikanaan saavat tuomion ja joutuvat vankilaan.
– Joulukuussa Suomessa vangittiin kaksi irakilaismiestä, joiden epäillään toimineen kotimaassaan Isis-terroristijärjestön jäseninä. Vastaavia pidätyksiä on tehty myös muissa Euroopan maissa, Lindström muistutti.
– Suomi ei ole enää mikään lintukoto, ministeri tähdensi.
Vankiloiden henkilökunnan on Lindströmin mukaan tärkeää pystyä tunnistamaan sekä jo radikalisoituneet että radikalisoitumiselle alttiit vangit. Tämä edellyttää hänestä erityistä ammattitaitoa, jota haetaan myös ulkomailta.
Rikosseuraamuslaitos on vuodesta 2013 lähtien ollut mukana eurooppalaisessa työryhmässä, jossa jaetaan kokemuksia radikalisaation tunnistamisesta ja torjunnasta.
Oikeusministerin mukaan on tärkeää varmistaa, ettei vankiloista tule paikkoja, joissa yhteiskunnalle kielteiset näkemykset saavat kasvualustan.
– Vankiloilla on oltava keinoja, jotka auttavat vapautuvien vankien kiinnittymistä yhteiskuntaan, Lindström sanoo.
Koulutus on Lindströmin mukaan avainasemassa rikosten uusimisen ehkäisyssä.
Hänen mukaansa Suomessa ei useinkaan ymmärretä, että ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sijoitetut eurot maksavat itsensä moninkertaisina takaisin.
– Tämä koskee niin vankien koulutusta, työhyvinvointia kuin harmaan talouden torjuntaa.
Vankien koulutustaso on Suomessa huomattavasti matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Suurimmalta osalta vangeista puuttuu toisen asteen tutkinto.
Kuitenkin vain seitsemän prosenttia vangeista opiskelee päivittäin. Yksi syy tähän on, että nykyinen rahoitusmalli ei motivoi koulutuksen järjestäjiä vankilaopetukseen, neuvotteleva virkamies Marianne Mäki oikeusministeriöstä sanoo.
Mäen mukaan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa riittäisi siihen, että yli puolet Suomen 3000 vangista saisi päivittäistä koulutusta.
Summa maksaisi itsensä takaisin, jos kymmenen vankia saataisiin koulutuksen avulla kiinnitettyä yhteiskuntaan niin, että heidän rikoskierteensä loppuisi.