Le Penin vaaliliitto toiselle kierrokselle vahvoista lähtökohdista – tasavaltalainen rintama äärioikeistoa vastaan jäänee hajanaiseksi
– Vastassamme on Kansallinen liittouma toisella kierroksella. Nyt on aika laajalle, selkeästi demokraattiselle ja tasavaltalaiselle liittoumalle, sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sunnuntai-iltana.
Lausahdusta voi pitää vähintään kryptisenä.
Ranskan poliittisessa lähihistoriassa on nähty aiemmin, kuinka perinteiset vasemmisto- ja oikeistopuolueet ovat onnistuneet – eivät toki aivan kivuttomasti – muodostamaan tasavaltalaisen rintaman laitaoikeistoa vastaan ja estämään laitaoikeston nousun valtaan.
Ranskalaisen Sciences Po -yliopiston professorin Romain Lachatin mukaan laitaoikeistoa vastustavan, yhtenäisen rintaman muodostaminen näyttää kuitenkin tämän kesän parlamenttivaaleissa hyvin epävarmalta.
Laitaoikeiston Kansallinen liittouma (RN) on ottamassa voiton Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella reilulla kolmasosalla äänistä.
Vasemmistolainen Uusi kansanrintama näyttää tulevan tulossa toiseksi vajaalla 30 prosentilla äänistä. Presidentti Emmanuel Macronin keskustalainen Yhdessä-vaaliliitto on jäämässä kolmanneksi noin 20 prosentilla äänistä.
Sciences Po -yliopiston politiikan tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Sylvain Brouardin mielestä vaalitulos vastaa hyvin ennustuksia.
– Ainut yllätys oli vasemmiston odotuksia laajempi aktivoituminen, joka ei kuitenkaan heijastunut merkittävästi tuloksiin, Brouard arvioi STT:lle maanantaina.
Ranskan poliittisesti kirjava ja hajanainen vasemmisto onnistui muodostamaan vaaliliiton vain neljässä päivässä sen jälkeen, kun presidentti Macron oli ilmoittanut hajottavansa maan parlamentin.
Brouardin mukaan toisen kierroksen asetelmat näyttävät monilta osin melko varmoilta.
– On jo selvää, että Tasavaltalaiset-puolue on heikentynyt. On myös selvää, että presidentin vaaliliitto on hyvin paljon heikompi kuin mitä se oli. Hänen [Macronin] ryhmänsä koko voi puolittua tai pienentyä jopa kolmasosan.
Ainoa auki vielä oleva seikka on Brouardin mukaan se, saako Kansallinen liittouma parlamentissa suhteellisen vai yksinkertaisen enemmistön.
Professori Lachatin mielestä on erittäin epävarmaa, pystyykö vasemmisto houkuttelemaan keskustalaiset ja maltillisen oikeiston kannattajat taakseen vaalien toisella kierroksella, vaikka se onnistui vaaleissa kahmimaan nuorten ääniä ja parantamaan hieman tulostaan toissa vuoden parlamenttivaaleista.
Myös Brouardin mielestä on hyvin vaikea nähdä, että Macronin Yhdessä-vaaliliiton äänestäjät nousisivat suurin joukoin vasemmiston vaaliliiton taakse.
– Jos ensin esitätte, että puolueenne on ainoa vaihtoehto ääriliikkeille ja laitatte vasemmiston vaaliliiton ja äärioikeiston samalle viivalle, on aika vaikeaa viikossa vakuuttaa äänestäjät siitä, että nyt pitäisikin äänestää vasemmistoa, Brouard sanoo.
Ennen vaaleja Macron esitti luotsaamansa keskustalaisen Yhdessä-vaaliliiton ainoana vaihtoehtona politiikan ”äärilaidoille”, joilla presidentti tarkoitti Kansallista liittoumaa (RN) ja vasemmistolaista Uutta kansanrintamaa.
Monelle maltillisemmalle äänestäjälle ongelmaksi noussee laitavasemmiston Alistumaton Ranska -puolueen puheenjohtaja Jean-Luc Mélanchon, joka on tunnettu kärkevistä lausunnoistaan. Monet keskustalaiset ovatkin kehottaneet äänestäjiään äänestämään äärioikestoa vastaan, mutta ei vasemmistoblokin Alistumaton Ranska -puolueen ehdokkaita. Näin on tehnyt esimerkiksi valtiovaraministeri Bruno Le Maire.
Vasemmistolle voi olla tiedossa ääniä keskustalaisilta ja mahdollisesti niiltä äänestäjiltä, jotka eivät ensimmäisellä kierroksella äänestäneet, mutta Brouardin mukaan nyt voi jo melko varmasti sanoa, että vasemmisto ei saa yksinkertaista enemmistöä parlamentissa.