Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki: Lasten ja nuorten väkivaltarikosten tutkinta-ajat yhä liian pitkiä
Kukaan ei pysty näkemään tulevaisuuteen, mutta jos pystyisi, uudella poliisiylijohtajalla Ilkka Koskimäellä olisi kysyttävää. Hänen mukaansa poliisi on onnistunut viime vuosina monessa, mutta samaan aikaan yhteiskunnallisten muutosten tahti on kiihtynyt.
– Poliisilla täytyy olla kyky vastata toimintaympäristön muutoksiin. Ne ovat olleet nopeita viime vuosina, ja saattaa olla, että ovat tulevaisuudessa vieläkin nopeampia, Koskimäki sanoo STT:lle.
Koskimäki siirtyi syyskuun alussa Itä-Uudenmaan poliisin johdosta poliisiylijohtajaksi. Poliisikouluun hän haki aikanaan armeijassa saadun päähänpiston myötä. Neljä palvelustoveria haki samaan aikaan, ja kaikki ovat poliiseina edelleen. Koskimäen poliisiura alkoi vuonna 1991 Helsingissä, missä hän työskenteli eri tehtävissä ja eteni ensin tutkinnanjohtajaksi ja myöhemmin apulaispoliisipäälliköksi. Hämeen poliisin päällikkönä hän toimi vuosina 2017–2020.
Yli 30 vuoden poliisiuralla on nähnyt monenlaista. Koskimäki kertaa uralleen sattuneita isoja muutoksia: väestön keskittyminen yhä enemmän kaupunkeihin, yhteiskunnan digitalisoituminen, Suomen liittyminen Schengen-alueeseen, maahanmuutto, huumeiden tarjonnan ja käytön lisääntyminen sekä terrorismi.
– Viimeisimpänä Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota, joka on aiheuttanut meidän varautumiseemme valtavasti muutoksia ja tulee varmasti vielä aiheuttamaan.
Uusi asema virkakunnan huipulla ei huimaa. Koskimäki sanoo suhtautuvansa tehtävään nöyrin mielin ja sillä asenteella, että hän on muita varten, palvelutehtävässä.
– Käy kohti ja katsotaan yhdessä, miten asia hoidetaan. Ohjenuora on oikeastaan siinä tiivistettynä. Ei sen kummempaa.
Yksi todennäköisesti vielä pitkään yhteiskuntaan vaikuttavista muutoksista on nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu ja raaistuminen. Tällä saralla on Koskimäen mukaan tulevaisuudessa tehtävä yhä enemmän poliisilaitosten rajat ylittävää yhteistyötä. Ja pyrkiä siihen, että kun rikoksesta epäilty on lapsi tai nuori, puuttuminen ja tutkinnat hoidetaan nopeasti.
– Tutkinta-ajat ovat yhä liian pitkiä, mutta siinä on koko ajan päästy parempaan. Nuorten kohdalla pyritään reaaliaikaiseen tutkintaan, eli kun nuorta koskeva asia tulee, se priorisoidaan.
Etenkin alle 15-vuotiaiden kohdalla keskiössä on ennalta estävä työ, moniammatillinen Ankkuri-toiminta sekä poliisin yhteistyö koulun ja lastensuojelun kanssa.
– Eli ei hoideta rikosepäilyä vain rikosasiana, kun asia ei yleensä edes mene syyteharkintaan, vaan hoidetaan sitä tekijöiden elämänhallinnan ja tulevaisuuden kannalta.
Mistä nuorten pahoinvointi ja pienelle joukolle keskittyvän rikollisuuden vakavoituminen johtuu?
– Tämä on se todellinen kysymys, johon minulla ei ole suoraa vastausta, Koskimäki sanoo.
Taustalla on hänen mukaansa todennäköisesti puutteita vanhemmuuden vastuunotossa. Korona-aika mahdollisesti syvensi perheiden ongelmia, ja oppilaita putosi koulutyöstä pois. Vastaus on todennäköisesti melko yksinkertaisissa asioissa, hän pohtii.
– Kyllä ne rutiinit ovat se, johon kannattaa kaikkien panostaa. Että on säännöllinen koulutyö ja että nuorilla olisi harrastuksia ja tämäntyyppisiä asioita. Mielekästä tekemistä.
Koskimäki sanoo, että poliisin ennalta estävässä työssä on saatu hyviä onnistumisia esimerkiksi katujengiläisiksi epäiltyjen nuorten kohdalla.
– Näen todella tärkeänä sen välintulon – mitä varhaisemmin se tapahtuu, sen parempi. Meillä on jopa katujengitapauksista erinomaisia esimerkkejä, joissa poliisin välintulo on pelastanut sen rikoksen tekijän.
Sama koskee hänen mukaansa nuoriin kohdistuvaa huumausainevalvontaa.
– Kun on tullut se välintulo, niin sitten on alettu ottaa vastuuta, ja suunta on kääntynyt. Eli vaikka käytetään niitä kovia keinoja, niin ne ovat toimineet myös yksilön kannalta, että saadaan se rikoskierre katkaistua.
Helsingin Sanomat uutisoi viime kuun lopulla Helsingin poliisin organisaatiouudistuksesta, jossa yhtenä vaihtoehtona on lehden tietojen mukaan jopa lakkauttaa nuorisorikostutkinta ja ennalta estävä poliisi. Koskimäki sanoo saaneensa Helsingin poliisipäälliköltä Jari Liukulta vakuudet, että kyseiset toiminnot turvataan.
– Varmuudella turvataan nuorten rikostutkinta, lapsirikostutkinta sekä Ankkuri-toiminta ja muu moniammatillinen yhteistyö. Samoin turvataan koulujen kanssa tehtävä yhteistyö sekä ennalta estävä työ eri muodoissaan. Katujengien torjuntaan liittyvä ennalta estävä työ turvataan ehdottomasti.
Lopullisia päätöksiä Helsingin poliisissa ei ole vielä tehty, mutta Koskimäki sanoo alustavien valmistelutöiden perusteella luottavansa, että uudistus parantaa edellytyksiä torjua nuorten rikollisuutta.
– Poliisilaitoksella on oikeus päättää ne rakenteet, mutta nämä toiminnot säilyvät ja näihin tullaan panostamaan entisestään.
Hallitus myönsi syksyn budjettiriihessään poliisille viisi miljoonaa euroa nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuntaan. Koskimäki sanoo, että suunnittelu rahoituksen kohdentamisesta aloitettiin välittömästi yhdessä poliisipäälliköiden kanssa.
– Rahoitus koskee ensi vuotta. Yksityiskohtaisesti emme käyttöä vielä tiedä, kun suunnittelu on kesken. Osa pystytään käyttämään henkilökunnan palkkaamiseen, mutta meillä on myös muita ajatuksia esimerkiksi teknologiaan liittyen.
Poliisin suurimpina haasteina Koskimäki näkee rikosten siirtymisen verkkoympäristöön. Yhä useammin rikokset tapahtuvat kokonaan tai osittain verkossa, mikä tuo tutkintaan ylimääräisen ulottuvuuden. Hän antaa esimerkiksi nuorten väliset pahoinpitelyt, joista jaetaan sosiaalisessa mediassa kuvamateriaalia häpäisytarkoituksessa.
Toinen asia on kasvavan työmäärän hallinta.
– Kun työtä on joka tapauksessa enemmän kuin ehditään tekemään, niin miten me teemme lain edellyttämät tehtävät mahdollisimman vaikuttavasti ja taloudellisesti.
Tutkinnat painottuvat isoihin kaupunkeihin, mutta samaan aikaan partioiden pitäisi olla läsnä myös haja-asutusalueilla, jos jotain tapahtuu. Koskimäki sanoo, että kysymys poliisiasemaverkoston mahdollisesta harvenemisesta on äärimmäisen herkkä, sillä kyse on asukkaiden turvallisuudentunteesta.
– Tämä kaikki on tarkastelun alla. Eli miten huolehdimme siitä, että poliisipalvelut ovat saatavilla koko maassa yhtäläisesti, kuten laki edellyttää.
– Toimintilaverkostoa tarkastellaan ministeriössä parhaillaan. Käydään läpi sitä, että ovatko poliisin toimitilat oikeissa paikoissa.
Koskimäki ei paljasta, miten hän aikoo poliisia kehittää tai onko suunnitelmissa suurempia uudistuksia. Poliisin rahoitus on hänen mukaansa hieman korjaantunut. Säästökuuriin hän ei usko, mutta sanoo, että kehittämistä on tehtävä jatkuvasti.
– Sanoisin, että pohja on kuitenkin hyvä. Tuhlaillen rahaa ei ole käytetty, mutta kyllä tehostamisen tarvetta pitää koko ajan arvioida.
Jos jotain on tulossa, se tehdään hänen mukaansa yhdessä ja niin, että henkilöstö pysyy mukana.
– Tämä ei ole yhden miehen show.