Kuolisiko hallituksen aluepolitiikalla Chicagokin? – "Menneisyyden vangit" lauloivat toisiaan suohon välikysymysdebatissa

Välikysymys

Suomalaisia vuosikymmeniä tanssittanut nostalginen popyhtye kaivettiin retoriseksi aseeksi eduskunnan välikysymyskeskustelussa alueellisesta eriarvoistumisesta.

– Kun kuuntelin näitä ryhmäpuheita, mitä päähallituspuolueet pitivät, niin tuli mieleen, arvoisa pääministeri, hyvä valtiovarainministeri, että te sopisitte siihen rockyhtyeeseen Menneisyyden vangit, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen summasi.

Kurvinen huomautti, että vaaleista on vuosi ja neljännes vaalikautta on takana, ja ainoa asia, mihin hallituspuolueet kykenevät, on haukkua edellisiä hallituksia ja edellisiä eduskuntia ja nälviä muita puolueita.

– Eikö teillä ole mitään uusia keinoja suomalaiselle maaseudulle, seutukaupungeille, koko Suomen kasvun eväille, Itä-Suomelle kuin sanoa: ”mutku edellinen hallitus, mutku edellinen hallitus”?

Kurvinen kyseli pääministeri Petteri Orpolta (kok.), milloin tämä alkaa hallituksineen hoitaa asioita ja lopettaa kuullun sanahelinän.

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Heikki Autto tarjosi Kurvista itseään solistiksi Virve ”Vicky” Rostin ja Freemanin perustamaan Menneisyyden vankeihin.

– Koska kun kuuntelin näitä opposition puheenvuoroja, niin kaikki ongelmat, jotka mainittiin, olivat näitä soten ongelmia tai korjausvelkaa tai aiempaa heikkoa EU-vaikuttamista, jotka ovat nimenomaan niitä aiempien hallitusten tekemisiä.

Orpo piti välikysymyksen teemaa perusteluna, mutta huomautti että Suomea kantaa yritystoiminta, joka ei lähde liikkeelle tukirahalla, vaan toimivilla työmarkkinoilla, osaavalla työvoimalla, infrastruktuurilla ja  järkevällä verotuksella.

– Se on se ainut tie, ja sitä me hallituksessa teemme: pysyviä työpaikkoja yksityiselle sektorille koko Suomeen.

Orpo arvioi, että Itä-Suomen osalta raja on kiinni luultavasti vuosikymmenen, ellei pidempäänkin.

– Rautaesirippu on käytännössä laskeutunut. Se on suuri turvallisuushaaste.

Orpon mukaan turvattomuus heikentää tulevaisuudenuskoa ja rajan turvallisuudesta huolehtiminen on hallitukselle prioriteetti.

– Ja toivon, että löydämme siihen yhdessä eduskunnan enemmistön kanssa ratkaisuja. Siinä toimitaan.

Pääministeri kiisti jälleen hallituksensa leikkaavan sotesta.

– Verrattuna tähän vuoteen hallitus tulee lisäämään kaksi ja puoli miljardia euroa sosiaali‑ ja terveyspalveluihin hyvinvointialueille, verrattuna tähän vuoteen puolitoista miljardia alijäämän kattamisvelvoitteen takia ja miljardi on jo kehyksissä pohjalla. Älkää, hyvät kollegat, väittäkö, että hallitus siis leikkaa sotesta.

Orpon mukaan tämä osoittaa sen, kuinka tehottomasta ja huonosta järjestelmästä on kyse.

– Eli kaksi ja puoli miljardia, kymmenen prosenttia lisää, sekään ei riitä. Meillä on iso työ yhdessä hyvinvointialueiden kanssa uudistaa tämä tehokkaaksi, tuottavaksi, jotta ne peruspalvelut turvataan.

Perussuomalaisten Jenna Simula kävi jo ryhmäpuheessa voimakkaasti keskustan kimppuun, ja samaa rumpua löivät muutkin perussuomalaisten edustajat.

– Arvioni ja tulkintani perussuomalaisten ryhmäpuheesta on se, että pohjimmiltaan se kertoi paljon enemmän perussuomalaisista ja toimintatavastanne kuin keskustasta, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko napautti.

Perussuomalaisten Finnhits-levyiltä löytyi myös Saarikon vanhoja myönteisiä kannanottoja keskustan nyt vimmalla vastustamasta Turun tunnin junasta. Saarikko huomautti niiden olevan ajalta ennen kuin valtiovarainministeriö totesi hankkeen kannattamattomaksi taloudellisesti ja ilmastollisesti.

Keskustajohtaja huomautti Orpon todenneen taas kerran, että kaikki on soten syytä.

– Ette te tuohon oikeastaan itsekään voi uskoa, Saarikko huomautti ja kaipasi hallitukselta Itä-Suomelle erityisiä kokeiluja liittyen vaikkapa verotukseen, investointeihin.

– Erityistalousalueista on teetetty selvitys, ja lainsäädännöllisesti ne ovat mahdollisia. Muualla Euroopassa näitä kyllä hyödynnetään, meilläkin kannattaisi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puuttui hallitusaitiosta kuulemaansa naureskeluun.

– Muutenkin tämä tuntuu joltain vitsiltä aika monelle salissa, vaikka te olette hallituksessa samaan aikaan jättämässä heitteille sekä ihmisiä että alueita, ja nämä usein kohdistuvat juuri sinne samoihin.

Saramo huomautti, että etenkin Itä-Suomessa ikääntyneiden, vajaakuntoisten ihmisten, jotka ovat tehneet Venäjän kanssa bisnestä, on kaikkein vaikein työllistyä.

– Te leikkaatte ansiosidonnaista juuri heiltä, joilla työllistyminen on kaikkein vaikeinta, jotka haluavat tehdä töitä. Sen päälle, että näillä ihmisillä on asuntolainat maksamatta, asuntojen arvot ovat romahtaneet, kun työt ovat menneet, te viette vielä asumistuenkin.

Saramon mukaan tämä on todella kylmää politiikkaa, josta kärsivät nimenomaan Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

– Todella toivoisin, että te nyt vähän tarkistaisitte linjaanne ja löytäisitte sen sydämen sieltä, oli se sitten millä puolella kehoa tahansa.

Keskustan Mika Lintilä näki, että sekä ihmisten että yritysten luottamus alkaa loppua. Lintilän mukaan aluepolitiikan alueilta löytyvät Suomen kansantalouden keskeiset tekijät.

– Siellä on kotimainen ruoka, siellä on metsä, siellä on uusiutuva energia, siellä ovat ne tulevat investoinnit, siellä on kaivannaisteollisuus, siellä on matkailu.

Lintilän mukaan yrittäjä, joka suunnittelee yrityksen sijoittamista noille alueille, katsoo ensimmäisenä, onko hänen työntekijöilleen ja perheille sosiaalipalvelut terveyspalvelut ja koulutuspalvelut.

– Kyse ei ole nyt mistään lyhyen pelaamisesta, nyt katsotaan Suomen kansantalouden isoa ja pitkää kuvaa. Pitäkää huoli siitä, että nuo peruspalvelut ovat, että koko Suomi on kantamassa suomalaista kansantaloutta.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) huomautti, että EU-rahoissa puhutaan nollasummapelistä.

– Jos halutaan jollekin alueelle isompia mahdollisuuksia alueelliseen yritystukeen, niin jostakin muualta pitää ottaa pois.

Rydman myönsi, että tällä hetkellä Itä-Suomi kärsii aivan erityisesti.

– Ja nyt olemme siirtämässä tässä nollapelissä, mitä tulee näihin alueellisiin yritystukiin, painopistettä lännestä itään, Rydman sanoi.

Keskustan välikysymyksessä mukana olevan Liike Nytin Harry Harkimo huomautti, että välikysymys tehdään siksi, että hallitukselta ja hallituspuolueilta halutaan vastauksia.

– Nyt näyttää siltä, että tämä menee suunsoitoksi koko tämä touhu. Ei ole mitään järkeä syyttää toisia, vaan tämä maa tarvitsee ratkaisuja. Se ei auta, että syytellään toisiaan ja haukutaan, että viime kaudella tehtiin sitä ja viime kaudella tätä. Nyt te, jotka istutte siellä, te olette vastuussa.

Harkimo muistutti hallituksessa istuvien puolueiden kertoneen ennen vaaleja, että ”on korjaussarjaa, on sitä ja tätä ja hoidetaan asiat kuntoon”.

– Asiat menevät katastrofaaliseen kuntoon: ay-liike lakkoilee, talous menee kauheata vauhtia alaspäin, Harkimo päivitteli.