Kulmuni: Polttoaineveron kiristys oli punainen viiva, jonka yli ei mennä – puheenjohtajaehdokkaat vaativat jatkoa päästökauppakompensaatiolle
UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkeminen veti keskustan puheenjohtajaehdokkaat vakaviksi Helsingin Keskustan isännöimässä torstai-illan tentissä, jossa haastattelijana toimi Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki.
– Vaikeahan niitä työpaikkoja on millään korvata, se on ihan selvä, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen sanoi.
Kaikki puheenjohtajaehdokkaat kertoivat kannattavansa jatkoa päästökauppakompensaatiolle eli sille, että paljon sähköä käyttävä teollisuus saa valtiolta hyvityksen päästökaupan aiheuttamista lisäkustannuksista.
– Hallituksen pitää siitä budjettiriihessä sopia, se on tärkeä keino raskaan teollisuuden kustannusten tasapainottamisessa, Honkonen painotti.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko totesi, että maan hallitus voi osaltaan vastata päätöksentekokyvystä, yritysten toimintaympäristön ennustettavuudesta ja päätöksistä syntyvästä vakaudesta. Työllistäminen jää sen jälkeen yrityksille.
Päätoimittaja, yrittäjä Ilkka Tiainen sanoi pitävänsä veropolitiikan pitkäjänteisyyttä ratkaisevan tärkeänä yrityksille.
Vakauden ja ennustettavuuden luomisessa hallitus ei ole Honkosen mielestä onnistunut.
– Tosiasiahan on se, että sanomalehtipaperin kysyntä on maailmalla laskenut, mutta on aivan yhtä suuri tosiasia, että UPM jatkaa paperintuotantoa maailmalla muissa yksiköissä. Ei ole mitään perustetta epäillä, kun he sanovat, että Suomen kilpailukyky on liian huono. Työvoimakustannukset ja monet muut välilliset kustannukset ovat Suomessa aivan liian isoja tällaiselle raskaalle teollisuudelle.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni korosti, että päättäjien tehtävä on kuitenkin houkutella Suomeen investointeja.
– Jos mietitään Suomen teollisuuden rakennetta, yhden paperikoneen liikevaihto taitaa olla suurempi kuin Marimekon. Kannattaa erittäin vakavasti kuunnella, mitä metsäteollisuuden johtajat puhuvat.
Saarikko ja Kulmuni nostivat esiin sähköveron alentamisen EU-minimiin teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.
Hallitus päätti jo talvella Vuosaaren ilmastokokouksessa, että veron alennus tehdään asteittain ensi vuoden alusta lähtien.
– Se on myös tärkeä signaali siitä, että teollisuus halutaan pitää Suomessa, Saarikko sanoi.
Kulmuni huomautti, että teollisuuden sähkövero on paperiteollisuudessa ollut neljä kertaa korkeampi kuin Ruotsissa.
Saarikko pitää koronakriisiä tilanteena, jossa täytyy vanhojen kivijalkojen kuten metsäteollisuuden lisäksi miettiä myös uusia kasvualoja ja tukea niitä.
– Tuotantoketjujen uudelleenorganisointi saattaa koronan myötä aidosti toteutua. Se laittaa yrityksiä pohtimaan uudelleen myös sitä, miten ja missä alihankintaketju muodostuu, ja se voi olla positiivinen seikka eurooppalaiselle ja suomalaiselle talousalueelle.
Polttoaineen verotus kiristyi elokuun alussa, mikä iski myös teollisuuteen kuljetuskustannuksina.
Kulmunin mukaan päätöstä voi kritisoida, vaikka sama inflaatiotarkistus on tehty joka vaalikausi.
– Polttoaineveron kiristys oli keskustalle sellainen paikka hallitusneuvotteluissa, että mietimme olemmeko mukana vai emme, Kulmuni paljasti.
– Päädyimme siihen, että ok, voimme tämän hyväksyä, mutta emme yhtään sen enempää. Ja siinä on kyllä minusta keskustan punainen viiva, jonka yli ei myöskään voi mennä.
Honkonen myötäili, että kyseessä oli poliittinen kompromissi.
– Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Se piti toteuttaa, jotta saatiin rahaa muihin käyttötarkoituksiin kuten tiestön peruskunnossapitoon.
Sekä Saarikko että Kulmuni sanoivat uskovansa siihen, että työ on nykyisen hallituspohjan liima.
– Punamultavoimin on pystytty pureutumaan siihen, että suomalaiset pääsevät töihin, Kulmuni totesi.
Hän kuitenkin sanoi, että tällä kertaa kyseessä ei ole perinteinen punamulta.
– On vasemmistopuolueita ja keskusta. SDP on mennyt vasemmalle, vihreät ovat aika vasemmalla.
Saarikkoa kertoi harmittelevansa puhetta siitä, että viime kaudella meininki oli porvaria ja nyt vasemmistolaista.
– Katri kuvaili, että on nämä ja nämä vasemmistopuolueet, ja sitten on keskusta.
– Olen hirveän pragmaatikko tässä. Vaikeissakin paikoissa olin mielestäni hyvä soturi viime hallitukselle puolustamaan sitä ohjelmaa. Suhtaudun samalla tavalla yhteistyöhön nyt tässä koalitiossa siitä syystä, että keskustahan edustaa nyt sitä puolta Suomea, jonka äänessä painavat yrittäjien pärjääminen, Suomen kilpailukyky ja julkisen talouden vakaus.
– Olemme tässä se porukka, joka pitää sitä ääntä, josta moni ajattelee, että sitä oli viime hallituksessa ihan liikaa. Tämä on myös poliittinen itsetuntokysymys puolueelle. Meillä on aika iso joukko takanamme näiden näkemysten puolesta, joita keskusta edustaa, Saarikko muotoili.
Kulmuni vastasi, että keskustan ei tarvitse mennä mihinkään suuntaan.
– Keskustahan yhdistää edellistä ja nykyistä hallitusta, puolueet ympärillä ovat vaihtuneet.
Saarikon ja Kulmunin välille syntyi sananvaihtoa myös koronan vuoksi tehdyistä matkustusrajoituksista, jotka ovat tällä hetkellä Euroopan tiukimmat.
Saarikko sanoi niiden olevan tarpeen niin kauan, että lentokenttä, testaaminen, karanteenit ja viranomaistoiminta saadaan kuntoon.
– Mutta asiat ovat menossa parempaan suuntaan, Saarikko sanoi.
– Asiat ovat olleet menossa parempaan suuntaan lentokentän osalta viimeiset puoli vuotta, eli sikäli surullista, että tilanne on jälleen kerran tällainen, Kulmuni sanoi.
Hän korosti, että matkustusrajoituksissa pitäisi huomioida myös elinkeinoelämän edellytykset, muuten matkailusektori voi romahtaa.
– En ole mitenkään eri mieltä, Saarikko vastasi.
Toisessa vaakakupissa on ihmisten elämän suojelu, toisessa Suomen talouden pyörien pyöriminen, hän totesi.
– Pitää varmistaa, että asiat ovat kunnossa myös toisessa vaakakupissa. Siksi hallituksessa ollaan näitä kysymyksiä vastuuministerille esittämässä ja pääministerin suuntaan katsomassa, että viranomaisyhteistyö pitää saada kuntoon.
Saarikko sanoi käyneensä muutaman kerran lentokentällä viimeisten viikkojen aikana, ja se muistuttaa aavekaupunkia.
– Meidän täytyy varautua henkisesti siihen, että matkustaminen ei palaa ennalleen ihan hetkeen.
– Matkailusta voi tulla ylellisyystuote jossain mittakaavassa. Se olisi Suomelle mahdollisuus. Suomi tarjoaa väljiä olemisen paikkoja, tiivistä luontosuhdetta.
Pääministeri Sanna Marin nosti maanantaina SDP:n puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa esiin puolueen tavoitteen työajan lyhentämisestä.
Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden mielestä kuuden tunnin työpäivä kuulostaa utopialta ja pidemmän aikavälin tavoitteelta.
Honkosen mukaan se oli kuitenkin taitavasti tehty poliittinen avaus, ”mistä pisteet demareille”.
Hän kertoi toivoneensa pääministeriltä myös talouspoliittisia näkemyksiä.
– Mielestäni hallituksen suurin haaste on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen. Siihen tarvitaan talouskasvua ja työllisyyden merkittävää parannusta. Valitettavasti emme niistä kuulleet. Keskusta on valtiovarainministeripuolue, mutta hallitusta johtaa SDP. Kyllä heilläkin tässä vastuu on, Honkonen sanoi.