Kreikka poltti taas välinsä EU-kumppaneihin
Euroopan pakolaiskriisin hoitoon on muodostunut eurokriisistä tuttu asetelma: Kreikka vastaan muut.
Kreikka syyttää EU-kumppaneitaan ja Länsi-Balkanin maita yrityksistä suistaa maa humanitääriseen kaaokseen.
Kreikan ahdinko on syventynyt viime päivinä, sillä yhä useammat maat ovat ryhtyneet yksipuolisiin toimiin estääkseen pakolaisten pääsyä Kreikasta eteenpäin.
– Hyvin iso osa (EU-maista) yrittää keskustella, miten voidaan hoitaa Kreikan humanitääristä kriisiä, jonka he pyrkivät itse aiheuttamaan, sanoi Kreikan maahanmuuttoministeri Yannis Mouzalas EU:n sisäministerien kokouksessa Brysselissä torstaina.
Kreikka on polttanut välinsä erityisen pahasti Itävaltaan, joka on asettanut päiväkohtaisen katon maahanpyrkijöille.
Kreikan mukaan Itävalta on sysännyt liikkeelle dominoefektin, jonka seurauksena Balkanin reitin maat ovat yksi toisensa jälkeen alkaneet pysäyttää pakolaisten kulkua.
Kreikan ja Itävallan välirikkoa alleviivasi, että Kreikka kertoi torstaina vetävänsä Itävallan-lähettiläänsä pois maasta.
Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan tulehtunut ilmapiiri näkyi selvästi kokouksessa.
– Kreikan ministeri kutsui Itävaltaa viholliseksi, Orpo sanoi kokouksen jälkeen.
EU-komissiossa valmistellaan kiireellistä hätäapua Kreikkaan humanitäärisen kriisin estämiseksi.
Kreikan sisäministerin mukaan Kreikka ei suostu muuttumaan ”Euroopan Libanoniksi”, vaikka EU lupaisi maalle massiivista rahoitusta kriisistä selviämiseen.
Libanonissa on miljoona syyrialaispakolaista, mikä vastaa noin neljäsosaa maan asukasluvusta.
– Kreikka ei hyväksy yksipuolisia toimia. Kreikka voi myös itse toteuttaa yksipuolisia toimia, Mouzalas varoitti.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoi keskiviikkona maan parlamentissa, että Kreikka voi vastedes estää EU-päätöksenteon pakolaiskriisissä, elleivät muut suostu jakamaan vastuuta turvapaikanhakijoista.
Viime viikon EU-huippukokouksessa Kreikka uhkasi estää Britanniaa koskevan sopimuksen, elleivät muut maat lupaa pitää rajojaan auki. Lopulta Kreikka kuitenkin taipui sovun taakse.
EU-maat tekevät valtaosan päätöksistään määräenemmistöllä, joten Kreikalla ei ole juuri valtaa toteuttaa uhkauksiaan.
Sisäministeri Orvon mukaan itsenäisten ratkaisujen leviäminen johtuu siitä, että EU:n yhteiset toimet muuttoliikkeen hillitsemiseksi eivät ole purreet.
EU:n yhteinen politiikka nojaa vahvasti Turkin apuun. Orpo oli toiveikas, että Turkki ryhtyy vihdoin toimiin ihmissalakuljettajien toiminnan estämiseksi ja Kreikkaan suuntautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseksi.
Orvon mukaan EU on lähestymässä pistettä, jossa ratkaisuja on pakko tehdä, tai järjestelmä romahtaa.
EU-päätöksenteossa isot ratkaisut syntyvät yleensä vasta, kun unioni on rajusti selkä seinää vasten.
– Nyt tässä on noin 10 päivää aikaa viedä näitä käytännön toimia eteenpäin, Orpo sanoi viitaten EU-maiden ja Turkin huippukokoukseen, joka pidetään Brysselissä maaliskuun alussa.
Orvon mukaan optimismiin on syytä myös siksi, että Saksa on pannut arvovaltansa peliin Turkki-yhteistyön onnistumiseksi.
Saksan rooli oli ratkaiseva myös viime kesänä, kun EU-maat rakensivat Kreikalle kolmannen tukipaketin estääkseen euroalueen hajoamisen.
Tällä kertaa merkittävä ero on kuitenkin siinä, että muuttoliikkeen hillitsemisessä ratkaisun avaimet ovat Saksan sijaan Turkin käsissä.