THL:n tuore selvitys: Koronakriisi kuormitti erityisesti naisenemmistöisiä aloja – "toi esiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä epäkohtia"
Koronakriisi syvensi sukupuolten välistä epätasa-arvoa, eikä tasa-arvonäkökulmaa otettu tarpeeksi huomioon rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisema selvitys.
Selvityksen mukaan koronakriisi laski rajusti erityisesti naisten työllisyysastetta, sillä sulkutoimet kohdistuivat naisvaltaisille aloille. Kriisi myös kuormitti erityisesti naisenemmistöisillä aloilla työskenteleviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan työntekijöitä.
Kouluja ja päiväkoteja koskevat rajoitustoimet ja karanteenijaksot kuormittavat lapsiperheitä, mutta ne koettelivat äitejä isiä useammin.
Selvityksen mukaan koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi puuttui kokonaan tai oli puutteellista.
Sosiaaliturvajärjestelmä ja sen väliaikaiset muutokset paikkasivat kriisistä johtuvia tulonmenetyksiä yhtäläisesti sekä miehillä että naisilla. Sen sijaan yritysten koronatuet kohdentuivat selvästi miesenemmistöisille aloille.
Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimenpiteitä tehtiin vähän ja summat olivat pieniä.
– Tasa-arvonäkökulmien ja -tavoitteiden sivuuttaminen kriisin hoidossa tarkoittaa, ettei sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sitoutunut hallitus täysin onnistunut kriisin hoidossa, arvioi Tampereen yliopiston tutkija Anna Elomäki tiedotteessa.
Koronakriisin ennustettiin jo sen alkuaikoina vievän sukupuolten tasa-arvoa reilusti taaksepäin ja katkaisevan myönteiset kehityskulut työmarkkinoilla ja kodeissa. Monet koronakriisin negatiivisista vaikutuksista jäivät kuitenkin pelättyä lyhyemmiksi.
Sen sijaan erityistä huolta tulisi selvityksen mukaan kantaa kriisin pidempikestoisista vaikutuksista sukupuolten tasa-arvolle.
– Nuorten ja etenkin tyttöjen ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat lisääntyneet korona-aikana. Mielenterveyden ongelmat eivät katoa, vaikka pandemia hellittäisikin. Toinen kriisin pidempiaikaisista kielteisistä vaikutuksista on työntekijöiden heikentynyt hyvinvointi jo ennestään kuormittuneella sosiaali- ja terveysalalla, sanoo THL:n erikoistutkija Merita Mesiäislehto tiedotteessa.
Selvityksen mukaan jotkut toimialat eivät vieläkään ole palautuneet kriisistä. Naisenemmistöisen majoitus- ja ravitsemisalan lisäksi yleisimmin miehiä työllistävien rakentamisen sekä kuljetus- ja varastointialan työllisyys on heikentynyt. Miesten työllisyysaste on Suomessa jo ennestään kansainvälisesti verrattuna vain keskitasoa, kun taas naisten työllisyysaste on korkea.
Monista epäkohdista huolimatta koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon jäivät Suomessa monia muita maita pienemmiksi muun muassa siksi, että monet tasa-arvon periaatteet ovat juurtuneet syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioon, selvityksessä sanotaan.
Naisten työssäkäyntiaste on kansainvälisesti korkea, julkinen varhaiskasvatusjärjestelmä on kattava ja hoivavastuu vanhempien kesken jakautuu tasaisemmin kuin monissa muissa maissa.
– Kriisi toi esiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä epäkohtia, mutta se osoitti myös sen, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on tasa-arvon näkökulmasta hyvää. Tasa-arvoa tulee aktiivisesti puolustaa ja edistää, jotta sen periaatteet toteutuvat Suomessa myös jatkossa. Tämä tulisi ehdottomasti huomioida myös kriisin jälkihoidossa, Mesiäislehto sanoo tiedotteessa.
Selvityksessä tutkittiin kriisin eri vaikutuksia tasa-arvon eri osa-alueisiin, kuten työllisyyteen, toimeentuloon sekä terveyteen ja hyvinvointiin.
Hanketta koordinoi THL, ja se toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen, Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa.