KOL vaatii ensikertalaiskiintiöistä luopumista – "Kiintiöt johtavat turhiin välivuosiin"
Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii ensikertalaiskiintiöistä luopumista niiden opiskelijavalintoja vääristävän luonteen vuoksi.
Korkeakoulut on velvoitettu keväästä 2016 alkaen varaamaan opiskelupaikkoja hakijoille, joilla ei ole ennen vuotta 2014 vastaanotettua opiskelupaikkaa tai suoritettua tutkintoa.
Ensikertalaiskiintiöiden ajatuksena oli nopeuttaa korkeakoulutuksen ulkopuolella olevien pääsyä opintoihin ja työelämään.
Ensikertalaisia suosivat kiintiöt asettavat samantasoisia hakijoita eriarvoiseen asemaan, KOL katsoo.
Puheenjohtaja Arttu Karila toteaa tilanteen johtaneen siihen, että opiskelijat pitävät mieluummin välivuosia kuin alkavat opiskella alaa, joka ei ole ykkösvaihtoehto.
– Hakijat eivät uskalla luopua ensikertalaishakijan statuksestaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ylitarkastaja Ilmari Hyvönen myöntää kiintiöiden nostavan opiskelupaikan vastaanottamisen kynnystä.
Hän kertoo, että tämä vaikutus ennakoitiin jo hallituksen esityksessä viime vaalikaudella.
– Toisaalta opiskelupaikat menevät nyt henkilöille, jotka haluavat nimenomaan opiskella kyseistä alaa.
Korkeakoulut voivat itse päättää ensikertalaiskiintiöön varattavien paikkojen määrästä.
Hyvösen mukaan korkeakoulut ovat tehneet varauksia varovaisesti, eikä kiintiöillä ole ollut suurta merkitystä siihen, ketkä saavat opiskelupaikan.
– 250 hakijaa nousi viime vuonna ei-ensikertalaisen ohi opiskelijavalinnoissa, hän toteaa.
OKM:n mukaan ensikertalaisille varattujen paikkojen määrä vaihteli viime vuonna 50–80 prosentin välillä.
Esimerkiksi lääketieteen lisensiaatin koulutuksessa paikoista varattiin yleisesti 65, kauppatieteen koulutuksissa 50, oikeustieteen koulutuksissa ja luokanopettajakoulutuksessa 80 prosenttia paikoista.
KOL:n Karila näkee, että ensikertalaiskiintiöitä toimivampia keinoja olisivat jo varhaisessa vaiheessa annettava opinto-ohjaus sekä monipuoliset opintoväylät korkeakoulutukseen esimerkiksi avoimen korkeakoulun kautta.
– Kurssien maksullisuutta voitaisiin kompensoida koulutusseteleillä, Karila esittää.