Kokoomuksen puoluehallitus esittää koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja ja lisää naisia varusmiespalvelukseen

Kokoomuksen puoluehallitus esittää kokoomuksen puoluekokoukselle siirtymistä koko ikäluokkaa koskeviin kutsuntoihin. Kokoomuksen kansanedustaja ja Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n puheenjohtaja Sofia Vikman iloitsee päätöksistä.

Hänen mielestään nykyaikaisessa armeijassa tarvitaan taitoja, joita naisilla on kyky oppia siinä missä miehilläkin.

– Menestyminen ei riipu sukupuolesta, vaan yksilöllisistä kyvyistä, motivaatiosta ja koulutuksesta. Suomen puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää varmistaa, että naisten kasvavaan kiinnostukseen varusmiespalvelusta kohtaan onnistutaan vastaamaan. Varusmiespalveluksen tasa-arvon lisääminen parantaa puolustuskykyä ja on arvo sinänsä, Vikman sanoo tiedotteessa.

Hänen mielestään ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan, vaikka varusmiespalvelus säilyisi naisille vapaaehtoisena.

– Näin voitaisiin edistää koko ikäluokan hakeutumista maanpuolustuksellisiin tehtäviin.

Aktivoimalla koko ikäluokka kutsuntojen kautta saadaan kyvykkäimmät ja motivoituneimmat yksilöt varusmiespalvelusta suorittamaan, Vikman sanoo.

– Se parantaa Suomen puolustuskykyä. Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan olisi askel nykyistä yhdenvertaisempaan suuntaan, kun naiset saisivat kutsunnoissa oikeassa elämänvaiheessa tietoa maanpuolustuksesta ja mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen varusmiespalvelus. Tällä hetkellä mahdollisuus jää monen kohdalla käyttämättä, kun tieto ei tavoita, kansanedustaja toteaa.

Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on päätettävä, että asevelvollisuuden tulevaisuutta aletaan selvittää laajemmin.

– Selvityksen tavoitteena on hyödyntää naisten panos varusmiehinä nykyistä paremmin ja pitää kiinni Suomen puolustuksen kannalta tärkeästä yleisestä asevelvollisuudesta, Vikman sanoo.

Samassa yhteydessä puoluehallitus haluaa selvittää myös koko ikäluokkaa koskevan kansalaispalveluksen mahdollisuudet. Vikmanin mukaan mahdollinen kansalaispalvelus ei kuitenkaan korvaa yleistä asevelvollisuusjärjestelmää, vaan täydentää sitä.

– Mahdollinen kansalaispalvelus toisi maanpuolustukseen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita. Sen avulla voitaisiin kehittää jokaisen kriisivalmiuksia, opettaa kyber- ja hybridiuhkiin varautumista sekä esimerkiksi valmentaa antamaan humanitääristä apua ja toimimaan siviilikriisinhallinnassa. Kansalaispalvelus olisi luonnollinen laajennus Suomen hyvään kokonaisturvallisuuden malliin, Vikman sanoo.