Kiista unkarilaisesta pankista hiertää ulkoministerien kokouksessa Brysselissä – Unkari on jarrutellut pakotepaketin valmistelua
Venäjä on tehnyt hyökkäyssodallaan itsestään ja Ukrainasta toistuvan pääaiheen Euroopan unionin ulkoministerien kokouksissa, eikä maanantaista Brysselissä tule poikkeusta. Unkari on kuitenkin taustalla jarruttanut Venäjään kohdistuvan uuden pakotepaketin valmistumista ja Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen lisäämistä.
Jäsenmaiden kantojen sovittelu on vaatinut aikansa myös aiemmin, joten todennäköisesti kyse on nytkin ennen kaikkea siitä, millä aikataululla maat saavat hiottua näkemyksensä yhteen.
Unkarin ja Ukrainan kahdenvälinen kiista on kuitenkin ennen ulkoministerien kokousta läikkynyt myös muiden murheeksi, koska Unkari on kytkenyt kiistan jäsenmaiden yhteiseen päätöksentekoon.
Unkarin ja Ukrainan nokittelu johtuu tällä kertaa siitä, että Ukraina on listannut unkarilaisen OTP-pankin Venäjän hyökkäyssodan tukijoiden listalle. Syynä on ollut se, että pankki on jatkanut toimintaansa Venäjällä.
Unkari puolestaan on jarruttanut puolen miljardin euron sotilaallisen tuen vapauttamista Ukrainalle EU:n rauhanrahastosta, josta Ukrainaa tuetaan sotilaallisesti. Uutistoimisto AP:n mukaan Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto kutsui viime keskiviikkona Ukrainan päätöstä ”skandaalimaiseksi ja mahdottomaksi hyväksyä”.
Unkari on myös vaikeuttanut yhdennentoista Venäjään kohdistuvan pakotepaketin viimeistelyä.
Pakotepaketissa on kohtia, jotka mietityttävät myös muualla kuin Unkarissa. EU:ssa on suunniteltu, että sen asettamien pakotteiden kiertämistä kolmansien maiden kautta estettäisiin tarvittaessa sanktioilla. Diplomaattilähteiden mukaan osa maista on huolissaan siitä, mitä päätöksestä seuraisi.
Vientitilastoista on nähtävissä, että vienti osaan Venäjän liepeillä olevista maista on kasvanut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Jos vienti Venäjälle on näistä maista lisääntynyt samanaikaisesti, viittaa se maiden käyttämisestä pakotteiden kiertämiseen.
Tulli kertoi toukokuun alussa, että vienti EU-alueelta Kazakstaniin, Kirgisian tasavaltaan, Georgiaan, Armeniaan ja Uzbekistaniin kasvoi viime vuonna 88 prosenttia. Rahallisesti kyse on 9,6 miljardista eurosta.
Erityisesti Venäjälle haluttaisiin estää päätymästä kaksikäyttötuotteita, joita voi käyttää hyödyksi sodassa.
Myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi viikko sitten maanantaina mahdollisuutta sanktioida kolmansia maita. Tuolloin hän piti yhteisen tiedotustilaisuuden Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa.
– Keskustelussa on, ja se on pohjimmiltaan varoitus siitä, että olemme vakavissamme pakotteissamme, että kiellämme näiden tavaroiden viemisen kyseiseen kolmanteen maahan, jos on selkeää näyttöä siitä, että kyse on pakotteiden kiertämisestä ja viennistä Venäjälle, von der Leyen sanoi.
Ilmeisesti osassa jäsenmaista huolta aiheuttaa ainakin Kiinan reaktio tähän päätökseen.
Myös viljan voi odottaa nousevan esille ulkoministerien kokouksessa. Puola on hamstrannut viljaa odottaen, että sen hinta nousee sodan seurauksena. Spekulointi ei ole edennyt toivotulla tavalla, ja nyt Puola haluaisi saada unionista apua ongelmaansa.
Suomea Brysselissä edustaa toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).