Keskustan varapuheenjohtaja Kurvinen: ”Eriarvoistumisen vakavin seuraus on osattomuus”

Eriarvoisuus

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen pitää mielenkiintoisena sosiaali- ja terveys­po­li­tiikan professori Juho Saaren ajatusta eriarvoistumisen pysäyttämistä pohtivan komitean perustamisesta.

Kurvisen mukaan suurin osa suomalaisista voi hyvin, mutta yhteiskuntaa vaivaa erojen kärjistyminen.

– Vaikka Suomessa on moni asia paremmin kuin 15­­–20 vuotta sitten, ongelma on ääripäiden karkaaminen, hän pohtii.

Yksi osa suomalaisista on kansainvälistä ja kouluttautunutta väkeä, joka syö terveellisesti, saa hyvää palkkaa ja urheilee. Toinen osa kansaa kulkee kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan. Kurvisen mukaan tämä on ongelma.

– ­Meillä on porukka, joka on köyhää ja yhteiskunnan viimesijaisten etuuksien varassa. He ovat sairaita, heidän on vaikeaa päästä terveydenhuoltoon ja heillä on usein myös huonot elämäntavat.

Saari kirjoitti Ylen kolumnissaan , että kukaan hänen tapaamistaan poliitikoista ja virkamiehistä ei ole tarjonnut vastausta siihen, mitä tapahtuu niille sadoille tuhansille ihmisille, jotka eivät työttömyystukien uudistuksista huolimatta löydä töitä.

– Vastaus on poikkeuksetta samat vanhat tutut: työ ja kannustimet. Vaihtoehtoista politiikkaa ei ole. Mielestäni pitäisi olla, Saari vaati.

Kurvisen mielestä työ vähentää eriarvoisuutta myös muista kuin taloudellisista syistä.

– Työn kautta ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan. Työn kautta tulee sosiaalisia suhteita, päivärytmi, viikkorytmi, työterveyshuolto ja niin edelleen.

– Ongelma on nimenomaan työttömyydestä johtuva osattomuuden kokemus, hän pohtii.

Kansanedustaja kertoo itsekin tuntevansa suomalaista syrjäytymistä.

– Tiedän ihmisiä, jotka kelluvat pitkäaikaistyöttömyyden ja työn välimaastossa. Kun ihminen pääsee töihin, tulee kohtaamisia muiden ihmisten kanssa ja elämänlaatu paranee. Mutta sitten, kun putoaa työttömyyteen, jäädään omaan kämppään ja kuvioon saattaa tulla mukaan päihteitä ja muuta, Kurvinen kuvaa.

Kurvinen uskoo, että tulevaisuudessa entistä harvempi suomalainen tulee tekemään 40 tuntista työviikkoa, koska digitalisaatio ja robotisaatio vähentävät mekaanisen ihmistyön tarvetta.

Siksi hänen mielestään on tärkeää pohtia, voisiko eriarvoisuutta ja osattomuutta vähentää myös muilla keinoilla kuin palkkatyön kautta.

Kurvisen mielestä yhteiskunnassa pitäisi alkaa totutella ajatukseen ihmisistä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä, osa-aikatyötä tai ovat kevytyrittäjiä ja täydentävät toimeentuloaan esimerkiksi perustulolla.

– Pitäisi hyväksyä, että ihminen voi hankkia elämälleen sisällön ja olla hyvä ihminen ja kunnon kansalainen, vaikka tekee muuta kuin täysipäiväistä palkkatyötä, Kurvinen tähdentää.

– Oleellista olisi, että kaikilla ihmisillä olisi joku osa tässä yhteiskunnassa ja merkityksellistä tekemistä.

Kurvinen on huolissaan kehityksestä, jossa myös kansalaisten poliittinen osallistuminen ja tietämys heikkenevät eriarvoistumisen seurauksena.

Hänen mielestään Donald Trumpin valinta yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian Brexit-äänestys kertovat, että eriarvoisuus saattaa uhata myös tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa.

– Ihmisille on hirveän helppo myydä taitavasti tehtyä disinformaatiota. Puolitotuudet ja höpöjutut menevät helposti läpi.

– Vaikka tämä saattaa kuulostaa viisastelulta, niin mielestäni meidän täytyy lisätä ihmisten valistusta ja sivistystä. Ihmisille pitäisi kertoa tieteen viimeisimmistä tuloksista ja maailman tapahtumista ja käydä yhteiskunnallista keskustelua niistä, Kurvinen pohtii.