Keskustan Räsänen näkee alueiden eriytymisen uhkana turvallisuudelle – vaatii muutosta selontekoon
Sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen työryhmän jäsen, kansanedustaja Hanna Räsänen (kesk.) vaatii, että eduskunnalle annetaan aito mahdollisuus tehdä muutoksia sisäisen turvallisuuden selontekoon sen valiokuntakäsittelyssä.
Normaalisti hallituksen esitykset hyväksytään sellaisenaan hallituspuolueiden tuella.
Räsäsen mielestä alueiden eriytyminen tulisi nähdä sisäisen turvallisuuden uhkana.
– Nyt sitä ei sellaisena nähdä. Toivonkin, että eduskuntakäsittelyssä asia nostettaisiin vielä pöydälle, ja eduskunta estäisi alueiden eriarvoistumisen, hän sanoo.
Selonteko annettiin torstaina eduskunnalle. Räsänen on huolissaan kirjauksesta, jonka mukaan ”viranomaistoiminnan lähtökohtana on turvata samantasoiset palvelut samankaltaisilla alueilla, huomioiden eri alueiden erilaiset tarpeet”.
Räsäsen mukaan kirjaus merkitsee sitä, että jos poliisipartioita tai paloviranomaisia ei alueella enää ole, niitä ei tarvitse olla jatkossakaan. Tätä ei voida hyväksyä etenkään tilanteessa, jossa poliisien määrää ollaan lisäämässä, Räsänen näkee.
Kirjauksessa mainitaan eri alueiden erilaiset tarpeet, mutta Räsäsen mukaan se tarkoittaa samalla sitä, että alueet laitetaan kategorisesti erilaisiksi.
– Minusta tavoitteen pitäisi olla se, että alueille saadaan turvattua samantasoiset palvelut, hän sanoo.
Räsänen näki selonteon hengestä merkkejä jo helmikuussa, jolloin sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa, että ”kaupungissa ja maalla ei voi olla samanlainen palvelutaso”.
– Kaikki ymmärtävät, että ambulanssi ei voi tulla samalla hetkellä, jos on pitkät välimatkat. Mutta sitten on keksittävä muita keinoja, joilla ihmiset ovat turvassa, Räsänen sanoo.
Kriisissäkin joudutaan turvaudutaan olemassaolevaan palveluverkkoon. Siksi sairaalaverkon ja muiden palveluiden harvennukset ovat Räsäsen mielestä uhka turvallisuudelle.
– Eli jos toimipisteitä lakkautetaan ja vähennetään sairaaloita ja palveluita, niin silloin kriisin hetkelläkään palvelut eivät ole lähellä.
– Tämä on ristiriidassa sen kanssa, kun sanotaan, että Suomi on harvaan asuttu ja turvallinen maa.
Selonteon mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on tällä hetkellä vakaa. Siinä kuitenkin kuvataan ulkoisen turvallisuusympäristön perustavanlaatuista ja pitkäkestoista muutosta, ja sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat usein ensivaste myös ulkoisten uhkien torjunnassa.
Ministeri Rantanen kuvasikin torstain tiedotustilaisuudessa Ukrainan sodan keskeiseksi opiksi sen, että ulkoinen ja sisäinen turvallisuus linkittyvät vahvasti toisiinsa.
Keskustan Hanna Räsäsen mukaan Suomessa erilaisiin uhkiin on varauduttu jo kauan, lähtien yleisestä asevelvollisuudesta. Hän kuitenkin toteaa, että Venäjän drooni-isku Puolaan on esimerkki siitä, että olisi hölmöä olla katsomatta totuutta silmiin.
– Maailma on epävakaa tällä hetkellä. Mutta olemme osa Natoa ja meillä on ollut yhtenäinen kansakunta ja korkea maanpuolustustahto.
Räsäsen huoleksi on kuitenkin alkanut nousta kansakunnan yhtenäisyys.
– Toivonkin, että eduskunta varjelisi sitä, että laajassa maassa kaikilla olisi yhtenäiset mahdollisuudet.