Keskustan Kinnuselta kirjallinen kysymys: Varusmiesten psyykkinen tuki on syytä varmistaa
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 varusmiespalveluksen aloitti 22 846 miestä ja 1100 vapaaehtoista naista. Palveluksen keskeytti 4081 henkilöä. Keskeyttämisistä noin 20 prosenttia on siviilipalvelukseen hakeutumisia, ja noin 75 prosenttia johtuu terveydellisistä syistä, keskustan kansanedustaja Mikko Kinnunen muistuttaa.
Pääesikunnan ja Sotilaslääketieteen keskuksen tilastojen mielenterveydellisten syiden osuus varusmiespalveluksen keskeyttämisistä terveydellisistä syistä on kasvanut kymmenen vuoden aikana 35 prosentista 45 prosenttiin, Kinnunen huomauttaa kannanotossaan.
Kehitys on hänen mielestään huolestuttava.
– Kyllä nämä luvut pysäyttävät. Mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme. Ne näkyvät kasvavissa määrin myös palveluksen keskeyttämisen taustasyinä. Palveluksen keskeyttäminen on vaikea tilanne nuorelle, erityisesti mielenterveyden haasteista kärsivälle. Keskeyttäminen on myös organisaation näkökulmasta epäonnistuminen, jos nuori haluaisi jatkaa palvelustaan.
Oulun vaalipiirin kansanedustaja haluaa nostaa keskusteluun kysymyksen, onko varusmiehille tarjolla riittävästi psyykkistä tukea?
– Puolustusvoimien mukaan palveluksen aikana varusmiehelle on tarjolla tukea esimerkiksi esimiehen, sosiaalikuraattorin, sotilaspastorin tai varuskunnan terveysaseman kautta. Vakavammissa tapauksissa Puolustusvoimat voi tukeutua kumppanuussairaalan erikoissairaanhoitoon. Vaikka tukimuotoja on erilaisia, herää silti kysymys, onko kaikissa varuskunnissa varusmiehillä mahdollisuus saada psykiatrian ammattilaisen, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan apua.
On syytä varmistaa, että varusmiespalveluksensa keskeyttävien tai päättävien henkisestä tuesta huolehditaan myös armeijan jälkeen, hän korostaa. Kinnusen mukaan psyykkisiin syihin palveluksen keskeyttämisen taustalla on puututtava.
– Myös psyykkisistä vaikeuksista voi selvitä palvelukuntoiseksi. Taistelukykyinen sodanajan joukko tarvitsee henkistä vahvuutta, sen kehittyminen on tarpeen varmistaa, Kinnunen toteaa.
Kinnunen on jättänyt varusmiesten mielenterveyden tukemisesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää asianomaiselta ministeriltä vastausta seuraaviin kysymyksiin:
– Miten varusmiespalvelustaan suorittavien tilannetta voisi parantaa, jotta palvelusta ei tarvitsisi keskeyttää?
– Miten keskeytystä pohtivaa nuorta voidaan tukea, ettei tämä antaisi liian helpolla periksi?
– Voidaanko mielenterveyssyistä aiheutuvia palvelun keskeytyksiä ehkäistä varusmiehille suunnattujen mielenterveyden palveluja lisäämällä?
– Miten varusmiesten henkisen tuen jatkuvuus voidaan varmistaa palveluksen loppuessa?
– Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta varusmiehille varmistetaan riittävä psyykkinen tuki jokaisessa varuskunnassa psykologien tai psykiatristen sairaanhoitajien kautta?
Asia on ajankohtainen juuri nyt erityisesti kotiutuneiden tuen osalta, sillä heinäkuussa 2020 täyden palveluksen sekä tammikuussa 2021 puolen vuoden palveluksen aloittaneet varusmiehet siirtyvät reserviin tänään, keskustaedustaja muistuttaa. Uusi saapumiserä astuu palvelukseen heinäkuussa.