Keskusta tavasi eduskunnassa Orpon EU-kirjettä ja vaati maatalousrahojen turvaamista – "Tehkää enemmän"

Eduskunta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kiisti eduskunnassa väitteen siitä, että Suomi olisi ajamassa EU:ssa leikkauksia maatalousrahoihin. Keskusta on kritisoinut hallitusta kovin sanoin siitä, että se puhuu Suomessa yhtä ja tekee Brysselissä toista.

Kohu alkoi viime viikolla Financial Times -lehden (FT) uutisesta. Lehti kertoi, että Suomi ajaisi leikkauksia maatalouteen ja aluetukiin yhdessä Saksan, Hollannin, Ruotsin, Tanskan ja Itävallan kanssa.

FT:n mukaan yhteisen kirjeen allekirjoittaneet maat uhkaavat jättää hyväksymättä EU:n budjetin, jos sitä ei leikata sadoilla miljardeilla euroilla.

Orpo halusi antaa keskiviikkona EU-budjetista niin sanotun pääministerin ilmoituksen. Hän kertoi eduskunnalle, että Suomen tavoitteena on hillitä EU-budjetin ”suhteetonta kasvua ja sitä kautta Suomen maksutaakkaa”.

EU-komissio esittää EU:lle jopa 2000 miljardin euron budjettia vuosille 2028–2034. Orpon mukaan budjetti kasvaisi liki 600 miljardilla nykykaudesta.

– Mikäli komission menoehdotus toteutuisi sellaisenaan, Suomen maksut voisivat kasvaa nykykauteen verrattuna jopa miljardi euroa vuodessa. Suomi ei vaadi leikkauksia nykytasoon, vaan komission alkuperäisen esityksen kasvuun, Orpo sanoi.

Orpon mukaan Suomi ei kuitenkaan aja leikkauksia maatalousbudjettiin, ”päinvastoin”.

– Olemme todenneet maatalouden korvamerkityn rahoituksen olevan liian alhainen.

Keskusta vaati yhä selvyyttä Suomen EU-politiikan linjaan. Keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma huomautti, että EU-budjetista isoin osa on maatalous ja aluekehitys.

– Ja jos nyt sitten kirjoitellaan nimeä alle johonkin kirjeeseen, jossa näistä rahoista leikataan, niin eikö se tarkoita juuri sitä, että näistä maataloudesta ja aluekehityksestä myös sitä rahaa lähtee, hän sanoi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mielestä hallituksen EU-politiikassa sanojen ja tekojen ristiriita on ”erityisen räikeä”.

– On ollut paljon kovia puheita, hienoja somekuvia, on lennetty helikopterilla rajaa pitkin, mutta ei ole saatu mitään konkretiaa itäiselle Suomelle, joka on ottanut koko mantereen puolesta iskua vastaan, kun puolustaudumme Venäjän törkeää ja laitonta toimintaa vastaan.

Kurvisen mukaan EU:n budjetissa Suomen saannon kannalta tärkein asia on se, että maatalouden ja aluekehittämisen tuet säilyvät järkevällä tasolla.

– Nyt tietysti ihmetyttää tämä myllykirje, arvoisa pääministeri, mihin nimenne laitoitte. Ainakin Euroopassa on tulkittu sillä tavalla, että Suomi haluaa reippaasti leikata EU-budjettia, ennen kaikkea niitä suurimpia osia EU-budjetista eli maataloutta ja rakennerahoja.

Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan on perusteltua, että EU:ssa panostetaan lisää puolustukseen, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn. Myös maatalouden ja aluekehityksen rahoitukselle on väkevät perusteensa, Kaikkonen sanoi.

– Tämä yhtälö on aika vaikea, ellei mahdoton, ratkaista ilman, että budjettia kasvatetaan edellisestä rahoituskehyskaudesta, mutta toisaalta holtitonta tuo budjetin kasvu ei tietenkään voi olla eikä saa olla. 

Kaikkonen korosti, että oma ruuantuotanto ja koko Suomen elinvoima on myös turvallisuutta.

– Keskustan viesti on, että turvallisuus on muutakin kuin pyssyä ja panssarivaunua, hän sanoi.

Kaikkonen huomautti, että maatalouden kannattavuus on Suomessa vajonnut EU:n heikoimmalle tasolle, ja itäinen Suomi kärsii nykyisestä maailmantilanteesta.

– Eli viestini on: tehkää enemmän, jotta Suomelle elintärkeät edut tulevat turvattua. 

Kokoomuksen kansanedustaja, ex-ministeri Arto Satonen ryhtyi piikittelemään keskustaa.

– Jos teidän neuvotteluasetelma lähtee siitä, että ainoa keino, jolla suomalaiselle maataloudelle turvataan nykyinen tukitaso, on se, että miljardi enemmän maksetaan rahaa, niin onhan se ihan käsittämätön neuvottelutilanne. Totta kai ideana on se, että pienemmälläkin kasvulla pystytään turvaamaan nämä.

Pääministeri Orpo puolestaan sanoi pohtivansa, vastaako hän opposition ”tahalliseen väärinymmärrykseen vai oikeaan väärinymmärrykseen”.

– Olen todellakin ymmärtänyt, ja Suomen hallitus, mihin paperiin me pistimme nimemme. Tässä on kuusi maata, jotka ovat nettomaksajia. Se on se meidän neuvottelujoukko, jonka kanssa meidän täytyy liittoutua ja pitää huolta suomalaisten veronmaksajien rahoista, Orpo kertoi.

Useat keskustan edustajat huomauttivat, että nuukat maat haluavat säästöjä kaikista pääluokista, joten asia koskee myös maataloutta. Orpon ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayhin (kd.) mukaan maatalous voidaan kuitenkin turvata osana pienempää budjettia kuin EU-komissio esittää.

Essayah sanoi, että ”missään muussa allekirjoittajamaassa tällaista väärinymmärrystä ei ole saatu aikaiseksi kuin Suomessa”.

– Minä toivoisin, arvoisat keskustalaiset erityisesti, että tutustuisitte siihen EU-budjetin uuteen rakenteeseen ja ymmärtäisitte, että se, että samanaikaisesti voidaan suomalaisen veronmaksajan etua täällä vartioida, ei tarkoita sitä, ettemmekö me pysty hakemaan lisää rahoitusta maatalouteen.