Keskusta haluaa vauhtia paikalliseen sopimiseen – "Budjettiriihessä käännettävä kaikki kivet"
Hallituksen on syksyn budjettiriihessä käännettävä kaikki kivet, jotta Suomi pääsee takaisin kasvu- ja työllisyyslinjalle, keskustan eduskuntaryhmä painottaa.
Keskustan ryhmäpuhuja Esko Kiviranta korosti eduskunnan palautekeskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta, että velkakierre on saatava taittumaan.
– Nyt koituvaa laskua on alettava hoitaa jo ensi syksynä.
Kivirannan mukaan iso valinta Suomen talouden uudelleen kuntoon laittamisessa tehdään yhtäältä kasvu- ja työllisyyspolitiikan ja uudistusten sekä toisaalta veronkorotusten ja menonleikkausten välillä.
– Keskusta haluaa mahdollisimman pitkälle estää Suomea kurjistavat veronkorotukset ja suomalaisia eriarvoistavat menonleikkaukset. Siksi ykkösasia meille on työn määrän ja tuottavuuden lisääminen. On parannettava edelleen ennen muuta pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
Kivirannan mukaan keskusta edellyttää konkreettisia päätöksiä.
–Tärkeää on päästä kunnolla eteenpäin työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa sekä parantaa ihmisten työkykyä. Koulutukseen ja osaamiseen tarvitaan voimavaroja.
Kiviranta muistutti, että Suomen talouden tasapainottaminen vaatii aikaa. Liian nopea sopeuttaminen olisi vahingollista talouden elpymiselle.
– Samalla on elettävä suu säkkiä myöten.
Kivirannnan mielestä hallitusohjelman tavoitteiden, toimeenpanon ja aikataulujen uudelleenarviointi on talonpoikais- ja työläisjärkistä taloudenpitoa ja realismia.
Talous-, työttömyys- ja velkaongelmat ovat isoja, mutta ne pystytään Kivirannan mikaan kyllä ratkaisemaan.
– Se kuitenkin edellyttää poikkeuksellista sopimis-, yhteistyö- ja uudistamiskykyä tulevina vuosina. Kaikkia näitä kolmea kykyä tarvitaan. Uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen täyttää nämä vaativat mitat, Kiviranta näki.
Aamulla valtiovarainministeriksi nimitetty Vanhanen esitteli jo julkisen talouden näkymiä istunnossa ennen lähtöään EU:n valtiovarainministerien Ecofin-kokoukseen.
Vanhanen totesi, että koronepidemia on muuttanut koko alkaneen vuosikymmenen taloudellisen näkymän aivan toiseksi kuin mitä toivottiin ja odotettiin.
– Mutta se on realiteetti, ja sen mukaan eletään.
Vanhanen huomautti, että epidemian jälkeisten vaiheiden talouden kehitystä ei voi vielä tietää.
– Jos finanssikriisivaihetta arvioidaan, Suomi oli maita, jonka pankit hoitivat omat asiansa niin, että ei täällä ollut pankkikriisi lähelläkään, mutta kun sen globaalit vaikutukset muuttuivat investointilamaksi, me olimme eräs suurimmista talouden kärsijöistä.
Vanhasen mukaan myöskään tämän epidemian osalla ei tiedetä, minkälaiseksi talouskehitys meille keskeisillä alueilla muodostuu ja mitkä sen lopulliset vaikutukset ovat.
– Valtiovarainministeriön tämän hetken arvion mukaan julkisen talouden velan vakauttaminen tällä vuosikymmenellä vaatisi noin 7 miljardin suuruisia sopeutustoimia. Arvelisin, että näin tarkkaan arvioon ei vielä ole täysiä perusteita olemassa, mutta se kertoo suuruusluokan, mittakaavan, minkälainen haaste meillä on olemassa.
Vanhasen mukaan nyt on luotava uskottava suunnitelma siitä, miten velkaantuminen hallitaan niin, että Suomen kykyyn huolehtia velvoitteistaan uskotaan.
– Tällä on tavattoman suuri vaikutus siihen, minkälaisilla ehdoilla Suomen valtio tulevaisuudessa markkinoilla elää.
Valtiovarainministerin mukaan hallitus tiedostaa mittavien toimenpiteiden tarpeen ja tiekartta näistä laaditaan budjettiriihen yhteydessä.
– Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Me tavoittelemme tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua.
Vanhasen mukaan haasteet suuria, mutta eivät voittamattomia.
– Tässä ei pidä nostaa käsiä pystyyn.