Kansalaisaloite translaista eduskunnassa – Räsänen leimasi sateenkaari-ideologiaksi, vihreistä välitöntä palautetta

Rintamalinjat olivat tutut, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta translain uudistamiseksi eduskunnassa.

Aloite sai torstai-iltana kiitosta vasemmistoliiton, vihreiden ja kokoomuksen edustajilta – kovaa kritiikkiä esittäneet kristillisdemokraatit jäivät yksin näkemystensä kanssa.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mielestä kansalaisaloite on vahingollinen lasten ja nuorten kasvurauhan sekä kehityksen kannalta.

– Oletan, että tälläkin keskustelulla, jota tietyt etujärjestöt ovat ajaneet, on oma yhteytensä siihen, että yhä useampi nuori pohtii sitä vaihtoehtoa nuoruuden hämmennystä, ahdistusta kokiessaan, että johtuvatko kaikki ongelmat siitä, että onkin syntynyt väärään sukupuoleen.

Räsäsestä aloitteella halutaan edistää sateenkaari-aatetta, jonka pyrkimyksenä on muuttaa sukupuolen käsitettä ideologisesti.

Edustaja katsoo, että tämä voisi myöhemmin mahdollistaa biologiseen sukupuoleen sitoutuvien näkemysten pitämisen virheellisinä.  Räsänen painotti, että biologisia sukupuolia on vain kaksi.

– Transnuoret ja transihmiset, joista nyt puhutaan, ovat pääsääntöisesti syntyneet aivan normaalisti tyttöinä ja poikina.

Vihreiden Saara Hyrkkö tarttui heti Räsäsen näkemyksiin.

– On valitettavaa, että edustaja Räsänen, käytti tämän mahdollisuuden pikemminkin ihmisten siis ihan oikeasti olemassa olevien ihmisten – kokemusten ja identiteetin vähättelyyn.

Hyrköstä vanhentunut translaki on surullinen esimerkki lainsäädännöstä, joka vaikeuttaa ihmisten päivittäistä elämää ja loukkaa ihmisoikeuksia.

Lisäksi hän huomautti, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sukupuolenkorjausprosessiin ryhtymiseksi edellytetään todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä..

Myös vasemmistoliiton Mai Kivelä näkee, että nykyisin translasten ja transnuorten tilanne on aidosti huolestuttava.

– Transnuorten keskuudessa itsetuhoisuus on selkeästi yleisempää kuin muun väestön keskuudessa. Riski yrittää itsemurhaa on pohjoismaisissa selvityksissä jopa 6–10 kertaa suurempi kuin muilla. Minä ajattelen, että tämän tiedon, jos minkä, tulisi viimein saada meihin vauhtia.

Suomen nykyinen, vuonna 2003 säädetty, translaki on saanut sekä kotimaista että kansainvälistä kritiikkiä.

Hallitus valmisteleekin parhaillaan esitystään lain uudistamiseksi. Sen on määrä lähteä lausuntokierrokselle helmi-maaliskuussa ja astua voimaan loppuvuodesta 2022.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että uudistuksen jälkeen sukupuolen voisi korjata täysi-ikäinen.

Hänen pitäisi esittää perusteltu selvitys siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Asiaan tulisi harkinta-aika.

Oikeus olla -kansalaisaloitteessa esitetään astetta suurempia muutoksia nykykäytäntöön.

Aloitteen mukaan translaista tulee poistaa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sekä lääketieteellisestä diagnoosista sukupuolen juridiselle korjaamiselle.

Lisäksi juridisen sukupuolen korjaamisen tulisi jatkossa olla ilmoitusasia 15 vuotta täyttäneille. Nuorempien kohdalla muutos vaatisi huoltajan suostumuksen.

Hallitusohjelman neuvotteluissa puolueet kuitenkin sopivat, että myös uudistuksen jälkeen sukupuolen voisi korjata vain täysi-ikäinen.

Silti myös hallituksen lähtökohta on se, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta.